Mitä varusteita ja elektroniikkaa vaatii läppärityöläisen etätyöskentely matkailuautossa tai pakussa? Lyhyt vastaus on, että jos kyse on parin tunnin työskentelystä silloin tällöin, se ei vaadi mitään erityistä. Läppäri toimii oman akkunsa varassa autossa siinä missä muuallakin. Jos työskentelee autossa usein ja pidempiä aikoja, tilanne on toinen. Kerron tässä jutussa, millaiset systeemit meillä on tällä hetkellä pakussamme.
Sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä (*)
Mainittakoon heti alkuun, että me Hemmon kanssa emme asu retkeilyautossa kokoaikaisesti. Vietämme kuitenkin kesäkaudella autossa paljon aikaa, ja koska minun työssäni etätyö on mahdollista, olen myös tehnyt autossa monen monta työpäivää. Meillä on tehdasvalmisteinen retkeilyauto, johon on asennettu muutamia lisävarusteita. Lisäksi olemme tehneet muutamia hankintoja työskentelyä ja ylipäätään pakussa eloa helpottamaan.
Läppärin takominen, puhelut ja videopalaverit sujuvat matkailuautosta ihan samalla tavalla kuin muuallakin. Joskus jopa paremmin, sillä autossa yksin työskennellessä työrauha on taattu. Olennaista onkin, että auto on työskentelyn ajan pysäköitynä jossain tarpeeksi rauhallisessa paikassa, jotta työskentely ei häiriinny auton ulkopuolisista tapahtumista. Meillä autossa onnistuu myös pidempien työpäivien tekeminen, sillä virransyöttö on taattu pitkäksi aikaa.
Matkailuauton etätyöpisteen varustelu
Jos viettäisimme retkeilyautolla aikaa leirintäalueilla, varustelu pakussa työskentelyä varten voisi halutessamme olla melkein sama kuin kotonakin erillistä isoa monitoria myöten. Vaikka tilaa olisikin, en silti haluaisi roudailla isokokoista näyttöä ympäriinsä autossa. Sen virittäminen joka kerta paikoilleen olisi todennäköisesti omaan makuuni turhan työlästä ja lisäksi pelkäisin sen rikkoutuvan.
Meillä on tapana olla omillamme (siis muualla kuin leirintäalueilla tai matkaparkeissa) niin paljon kuin mahdollista, joten emme voi ottaa sähköä leirintäalueen pistokkeesta ja ladata läppäriä ja muita 230 voltin jännitettä vaativia laitteita sillä tavoin. Tarvitaan siis muunlaisia ratkaisuja.
Invertteri mahdollistaa 230 volttia vaativien laitteiden latauksen
Tästä syystä autossamme on 2000 watin invertteri. Joitakin läppäreitä pystyy lataamaan auton 12 voltin pistokkeista, mutta tämä ei ole itsestään selvää. Esimerkiksi minun kohtalaisen tehokkaaseen läppäriini ei vaikuta olevan saatavilla sopivaa autolaturia. Invertteri mahdollistaa kotioloissa seinäpistokkeesta ladattavien laitteiden – kuten läppärin – lataamisen myös autossa.
Invertteri muuttaa autossa saatavilla olevan 12 voltin tasajännitteen 230 voltin vaihtojännitteeksi. Ilman invertteriä autossa voi toki latailla puhelinta ja kaikkia muitakin laitteita, joille riittää 12 volttia. Tähän osastoon menevät esimerkiksi erinomaiset *Jabran kuulokkeet, jotka minulla on työkäytössä.
Sen sijaan esimerkiksi meidän entisen sähköhammasharjamme lataaminen vaati ”tavallista” 230 voltin jännitettä, joten siihenkin käytimme pitkään invertteriä. Hammasharjan hajottua päivitin sen sellaiseen malliin, jonka lataaminen onnistuu suoraan auton USB-pistokkeesta.
Herkkiä teknisiä laitteita, kuten kannettavaa tietokonetta, on turvallisempaa ladata siniaaltoinvertterin avulla, joten siksi invertterimme on nimenomaan siniaaltoinvertteri. Invertterin huonoihin puoliin kuuluu, että se itsessään vie sähköä. En kuitenkaan osaa sanoa, kuinka monta tuntia invertterin käyttöä imisi auton hupiakut tyhjiksi, sillä en ole koskaan kokeillut – niin pitkään invertterin yhtäjaksoiseen käyttöön ei ole ollut ikinä tarvetta.
Tavallisesti huolehdin ennen autossa työskentelyä, että läppäri ja muut laitteet ovat täyteen ladattuja. Läppärissäni kestää akku monta tuntia, mutta työskentelytarpeista riippuen akun hupenemisen viemä aika tietenkin vaihtelee.
Kun koneen akku alkaa näyttää hyytymisen merkkejä, käynnistän invertterin ja jatkan työskentelyä samalla läppäriä ladaten. Kun läppärin akku on taas tunnin tai parin jälkeen täysi, sammutan invertterin, jotta se ei ole turhaan päällä kuluttamassa sähköä.
Aurinkopaneeli lataa auton hupiakkuja työskentelyn aikana
Meillä on autossa myös 160 watin aurinkopaneeli, joka lataa auton hupiakkuja. Akkujen avulla autossa voi ylipäätään käyttää sähköä vaativia laitteita, oli kyse sitten invertterin käytöstä tai muista sähköä kuluttavista laitteista. Aurinkopaneelin ansiosta hupiakkujen virta riittää pidempään ilman tarvetta ladata akkuja autoa ajamalla.
Aurinkopaneelin kunnollinen toiminta edellyttää toki, että auto ei ole varjossa ja auringonvaloa on saatavilla. Synkkä sadekeli tai pimeään aikaan työskentely on siis aurinkopaneelilla lataamisen kannalta huono juttu. Aurinkoisellakin säällä haasteena voi olla, että lämpötila auton sisällä alkaa helposti nousta, jos auto on auringossa. Silloin se on pakko siirtää varjoon, jolloin aurinkopaneeli on poissa pelistä.
Auton katolla oleva 160 watin aurinkopaneeli on joka tapauksessa toistaiseksi riittänyt meille aika hyvin eikä hupiakkujen kanssa ole ollut suurempia ongelmia, mutta harkitsemme silti lisäpaneelin asentamista. Olisihan se mukavaa, että latauskapasiteettia olisi vähän enemmän ja sähkönsaanti olisi näin ollen vielä varmempaa, vaikka ongelmia ei olekaan toistaiseksi ollut.
Auton kuumeneminen ei mielestäni Suomen lämpötiloissa ole erityinen ongelma, jos auton siirtää aurinkoisella säällä tarvittaessa varjoon. Sisätilat saa viilennettyä riittävän hyvin ikkunoita ja tarvittaessa myös ovia aukomalla.
Meillä on autossa myös pieni USB-ladattava irtotuuletin, jota olemme kuumina päivinä käyttäneet lisäapuna ilman kierrättämisessä. Oikein kuumalla autossa työskennellessä olen laittanut sen puhaltamaan suoraan kohti läppäriä. Näillä taktiikoilla Suomen lämpötiloissa ei ole ollut mitään ongelmia työskennellä.
Auton 12 voltin pistokkeet ja virtapankit pitävät muut laitteet käynnissä
Läppäriä lukuun ottamatta muu työkäytössä oleva tekniikka (esimerkiksi USB-porttiin kytkettävä hiiri) ottaakin sitten virran joko läppäristä tai laitteita voi ladata myös autosta löytyvistä 12 voltin pistokkeista tai virtapankkien avulla.
Työtehon ja työskentelyn miellyttävyyden lisäämiseksi minulla on nykyään autossa käytössä kannettava näyttö, jonka voin kytkeä läppärin kakkosnäytöksi. Näyttö on kätevä myös muilla reissuilla ja ihan kotonakin. Kakkosnäyttö ei olisi työskentelyyn täysin ehdoton varuste, mutta kahteen näyttöön tottuneelle se on todella hyödyllinen kapistus. Eron huomaa turhankin selvästi, jos välillä työskentelee vain yhdellä näytöllä.
Matkailuautossa – meidän tapauksessamme 6-metrisessä retkeilyautossa – sekä tila sähkö ovat rajallisia, joten halusin kakkosnäytön olevan ohut, kevyt ja virrankulutukseltaan maltillinen. Päädyimme siksi hankkimaan Proshopista *Arzopan 16,1-tuumaisen näytön. Näyttö on ollut minulla nyt toukokuusta asti ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Olen ottanut kakkosnäyttöön virran joko erillisestä virtapankista tai suoraan läppäriltä.
Irtonäyttö on niin kevyt ja ohut (paino noin 770 g, paksuus noin 0,8 cm), että sen voi helposti sujauttaa läppärireppuun ja kantaa mukana. Emme tykkää ottaa turvallisuusasioissa ylimääräisiä riskejä, joten emme jätä mitään työskentelytarvikkeita tai mitään muitakaan tärkeitä tai arvokkaita tavaroita ikinä autoon, jos emme itse ole paikalla.
Arzopan kannettavaa näyttöä voi käyttää myös puhelimen kanssa, joten siitä voi halutessaan katsella vaikkapa YouTube-videoita tai sarjoja Yle Areenasta. Tässäkin näyttö toimii erittäin hyvin autossa sitten, kun on aika vaihtaa vapaalle – testattu on.
Kännykän rajaton datapaketti riittää usein autossa työskentelyyn
Nettiyhteyden olen ratkaissut pakussa työskennellessä yksinkertaisesti jakamalla netin kännykästä. Sen varassa ovat hoituneet aivan sulavasti niin videopuhelut kuin kaikki muukin työskentely. Netin jakaminen kännykästä läppäriin on ollut välillä ajankohtaista myös toimistolla ja kotona, jos wifissä on ollut jotain vikaa. Niinpä tiesin jo ennen autossa työskentelyn kokeilemista, että kännykkäverkon varassa työskentely ei pääsääntöisesti ole ongelma.
Kännykkänetin varassa työskentely on käytännössä ollut haaste vain silloin, jos aikomuksena olisi viettää etätyöpäivä seudulla, jolla verkon kattavuus on huono. Työskentelypaikkaa kartoittaessa tämä on tietenkin otettava aivan ensimmäisenä asiana huomioon ja unohdettava paikat, joissa verkko on liian huono. Eteläisessä Suomessa tämä on harvoin suuri ongelma: jos jossain kolkassa olisikin huono verkko, siirtyminen hieman eri paikkaan lähiseudulla yleensä ratkaisee ongelman.
Jos työskentelisin säännöllisesti autosta käsin ulkomailla, datan kulutus ja siitä koituvat maksut voisivat tietysti muodostua haasteeksi. Omassa liittymässäni on rajaton data Suomen lisäksi Pohjoismaissa ja Baltiassa. Näiden ulkopuolelle mennessä yksi vaihtoehto olisi ostaa paikallinen liittymä ja käyttää sitä joko omassa puhelimessa tai mobiilireitittimellä.
Meillä on olemassa *Netgearin mobiilireititin (joskin vanhempi malli kuin linkin takaa löytyvä), joka tuli hankittua pari vuotta sitten, kun vietimme talvea Espanjan Andalusiassa vuokra-asunnoissa eikä asuntojen omien nettiyhteyksien toimivuudesta ollut aina takeita. Silloin meillä oli tässä reitittimessä Vodafonen prepaid-liittymä. Suomessa en ole reititintä kuitenkaan tarvinnut eikä se ole meillä tavallisesti autoreissuilla mukana.
Fyysisen SIM-kortin sijaan ulkomailla vaihtoehto voisi olla myös oman puhelinliittymän rinnalle otettava eSIM eli elektroninen SIM-kortti omiin tarpeisiin riittävällä datapaketilla. Esimerkiksi *Airalolla ja *Sailyllä on monia erilaisia eSIM-vaihtoehtoja. Myös mobiilireitittimistä löytyy eSIM-mallisia – esimerkiksi *Netgearin Nighthawk. Olemme joskus käyttäneet eSIMiä Euroopan ulkopuolella reissatessa ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Kolmas vaihtoehto voisi olla Starlinkin asentaminen autoon. Monilla karavaanareilla tuntuu olevan Starlink käytössä, mutta me emme ole kokeneet sille tarvetta. Autossa vietetyt etätyöpäivät kertyvät minulla käytännössä kokonaan kotimaasta. Lomareissuilla ulkomailla emme esimerkiksi striimaa leffoja autossa tai muutenkaan kuluta niin paljon dataa, että Starlink kuukausimaksuineen tuntuisi järkevältä investoinnilta. Enemmän dataa vievissä työtehtävissä tai vapaa-ajan käyttöön Starlink voi kuitenkin varmasti olla hyvä vaihtoehto.
Yhteenveto etätyön vaatimasta varustelusta matkailuautossa
- Yksinkertaisimmillaan etätyön tekemiseen autossa ei tarvita mitään erityisiä välineitä, jos työskentely on lyhytkestoista ja satunnaista.
- Kannettavan tietokoneen lataaminen voi vaatia 230 voltin pistoketta, jolloin vaihtoehtoina ovat leirintäalueen tai matkaparkin verkkovirtaan kytkeytyminen tai invertterin asentaminen autoon (tai läppärin lataaminen jossain muualla kuin autossa).
- Kannettavien tietokoneiden ja muun herkän elektroniikan lataamiseen suositellaan siniaaltoinvertteriä.
- Nettiyhteydeksi riittää usein kännykästä jaettu netti (ainakin kotimaassa työskennellessä). Jos ei, niin vaihtoehtoja ovat myös mobiilireititin ja Starlink.
- Erillinen näyttö voi olla iso apu työskentelytehokkuuden ja mielekkyyden lisäämiseksi.
- Irtotuulettimesta on apua ilman kierrättämisessä, jos autossa meinaa muuten tulla kuuma.
Oletko tehnyt etätöitä autosta? Jos olet, niin millaisia varusteita sinulla on käytössä?
Lue myös:
- Retkeilyautolla matkailu: vinkit aloittelijalle
- Parhaat vinkit automatkan reitin suunnitteluun
- Mitä mukaan road tripille? Automatkan pakkauslista
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa: