Eteläisessä Espanjassa Cádizin maakunnassa sijaitseva Arcos de la Frontera on yksi Espanjan valkoisista kylistä (pueblos blancos). Valkoisiksi kalkitut tai maalatut kylät ovat tunnettuja nähtävyyksiä, ja Arcos de la Fronteraa kehutaan usein yhdeksi kauneimmista valkoisista kylistä. Superkapeiden katujen yllä kaartuvien holvikaarien ja näköalapaikkojen täyttämä kylä on eittämättä viehättävä!
Historiallinen Arcos de la Frontera
Arcos de la Fronteran uskotaan sijaitsevan paikalla, jossa aikanaan oli roomalainen Colonia Arcensis -kylä. Muslimivallan aikaan Arcos de la Frontera puolestaan tunnettiin nimellä Medina Ar-kosch. Nykyisen nimensä kylä sai 1200-luvulla sen jälkeen, kun kristityt olivat saaneet sen hallintaansa muslimeilta. Kylän nimi itse asiassa viittaa suoraan tuon ajan historiaan: Arcos de la Frontera oli Espanjan rajana (espanjaksi frontera) 1200-luvun taistelussa maureja vastaan.
Mennyttä aikaa pääsee aistimaan esimerkiksi Cabildon aukiolla, mistä löytyy historiallisia, uskonnollisia ja kulttuurisia monumentteja. Aukiota ympäröivät kaupungintalo, Santa María de la Asunciónin kirkko sekä Ducal-linna, joka on 1400-luvulta peräisin oleva muslimilinnoitus. Linnoitus on yksityisomistuksessa eikä sinne valitettavasti pääse vierailulle kuin muutamana päivänä vuodessa, mutta ulkopuoleltakin tarkasteltuna se on hienon näköinen.
Arcos de la Fronteran maisemat
Kuten monissa muissakin Espanjan valkoisissa kylissä, myös Arcos de la Fronterassa on paljon näköalapaikkoja. Seutu on mäkistä ja kylä sijaitsee osittain kukkulan päällä, mistä se levittäytyy alemmas maastoon.
Cabildon aukion laidalla olevalta näköalapaikalta (Mirador Plaza del Cabildo) voi katsella maisemia alas Guadalete-joelle ja ympäröivään maastoon. Osa Arcos de la Fronterasta sijaitsee Los Alcornocales -luonnonpuiston alueella, ja kylää ympäröivät kukkulaiset maisemat ovat varsin viehättävät.
Abades-näköalatasanteelle (Mirador de Abades) kävellessä on mukava kuljeskella Arcos de la Fronteran kapeaakin kapeammilla kujilla valkoisten talojen välissä. Matkalla voi bongata kyltin, joka kehottaa pussailemaan tien ylittävän holvikaaren alla. Abades-näköalapaikalta on avarat maisemat, mutta mielestäni ne eivät kuitenkaan ole valkoisten kylien parhaimmistoa. Ovat ne silti ihan mukiinmenevät – kauas horisonttiin on aina mukava katsella.
Hyviä näköalapaikkoja itse Arcos de la Fronteran katselemiseen ovat kylän laitamilla sijaitsevat Cerron näköalapaikka (Mirador del Cerro) ja Retiron näköalapaikka (Mirador del Retiro).
Ahdastakin ahtaammat Arcos de la Fronteran kadut
Paikalliset tungeksivat autoillaan Arcos de la Fronteran paikoin äärimmäisen kapeilla kujilla, mutta oma suositukseni on, että matkailijan on järkevintä laittaa auto parkkiin tiiviin ytimen ulkopuolelle ja jalkautua. Me saimme auton sujuvasti parkkiin Parking El Paseo -nimiseen parkkihalliin, mistä oli lyhyt matka kävellä tutkimaan kylää.
Arcos de la Fronteran kujat ja kadut ovat paitsi kapeita, myös huonon tuurin sattuessa äärimmäisen tukossa autoista. Jonon etenemistä odotellessa voi kestää.
Me yritimme kylässä kävellessämme päästä kulkemaan pienen pätkän erästä katua pitkin ja sen yli jatkaaksemme sitten toisella puolella katua olevalle kujalle. Autoilijat olivat kuitenkin tukkineet koko kadun niin pahasti, että emme kerta kaikkiaan mahtuneet kävellen menemään edes sitä muutaman metrin matkaa autojen vieressä. Autojen ja seinien välinen rako oli niin ahdas.
Normaalisti puikkelehtiminen liikenteen seassa onnistuu kävellen, mutta Arcos de la Frontera teki poikkeuksen sääntöön. Kerta se on ensimmäinenkin! Pääsimme lopulta toiselle puolelle kiertämällä pitkän kierroksen toista kautta. Yleisesti ottaen Arcos de la Fonteran kaduilla oli vierailumme aikaan hyvin hiljaista, joten tämä yhtäkkinen ruuhka yksittäisellä kadulla kummastutti. Kylän katujen ahtautta kävelijöiden näkökulmasta ovat ihmetelleet monet muutkin: esimerkiksi Ailan ja Juhan blogissa ihmeteltiin taannoin samaa asiaa.
Arcos de la Frontera osana valkoisten kylien kierrosta
Kävimme Arcos de la Fronterassa osana autokierrosta Andalusian valkoisissa kylissä. Muita valkoisia kyliä (pueblos blancos) ovat muun muassa rotkon halkaisema Ronda, erikoinen kalliokylä Setenil de las Bodegas sekä kirkkojen ja linnoitusten koristamat Olvera ja Zahara de la Sierra.
Hämmentävän massiivista liikenneruuhkaa lukuun ottamatta Arcos de la Frontera oli viihtyisä päivävierailun kohde. Valkoisten talojen lomassa kapeilla kaduilla seikkailu toi aina eteen jotain uutta, oli se sitten hauska kyltti, hieno maisema, nätti holvikaari tai rypäs ravintoloita. Kaiken kaikkiaan kylä on kaunis.
Olisimme viihtyneet Arcos de la Fronterassa myös yön yli, mutta tällä kertaa siihen ei riittänyt aika. Jos kylässä haluaisi yöpyä, yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Parador-hotelli, joka sijaitsee loistavalla paikalla Cabildon aukion laidalla hienojen maisemien äärellä.
Lue myös:
- Andalusian hienoimmat nähtävyydet
- Road trip: Andalusian valkoiset kylät
- Mitä tehdä Sevillassa? Vinkit kaupunkilomalle
- Vinkkejä Málagaan, Aurinkorannikon pääkaupunkiin
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Nämä valkoiset kylät ovatkin itseltäni vielä kokonaan näkemättä. Muiden tapaan tämäkin vaikuttaa ilman muuta käymisen arvoiselta paikalta – massiivisesta ruuhkasta huolimatta.
Eipä tuo ruuhka mikään varsinainen ongelma ollut, ennemminkin vain vähän outo tai huvittava tilanne. Oli tosiaan jännä, miten oli ihan hiljaista, paitsi sitten yhdellä kadulla ihan älytön ryysis autoja. Mutta kuten kirjoitinkin, niin emme ole ainoat, joilla on ollut tällainen kokemus katujen ahtaudesta Arcos de la Fronterassa. 😀 Kylä on kyllä kaunis ja siellä olisi viihtynyt kauemminkin.