Maailmanympärimatkamme ihka ensimmäiset lennot Helsingistä Amsterdamin ja Hongkongin kautta Tokioon olivat jokseenkin puuduttavat, sillä matka kesti 24 tuntia. Perillä Hanedan lentokentällä olimme aivan puhki ja pihalla kuin lumiukot, joten jouduimme kysymään useampaan otteeseen apua päästäksemme matkustamaan junalla hotellille. Kahdeksan kuukauden mittainen maailmanympärimatkamme oli juuri alkanut, mutta se ei ihan vielä ollut iskeytynyt tajuntaan meistä kummallakaan.
Asemalta hotellille suunnistaessamme katselin kaduilla ympärilleni ja totesin, että aika samanlaiselta näyttää kuin Euroopassa, paitsi että oikeastaan mitään kylttejä ei ole kirjoitettu latinalaisin aakkosin. Minulle tämä on ensimmäinen kerta Japanissa, joten kaikki on uutta, mutta Hemmo on käynyt maassa kahdesti aiemminkin työn vuoksi.
Majoituspaikkamme Asakusan kaupunginosassa on Asakusa Ryokan Toukaisou Hotel, jonka löysin netistä blogeja selaamalla. Huoneemme on länsimaisittain hieman koominen. Ahdasta on: vessaan mennessä yli 160-senttinen länkkäri joutuu jättämään oven raolleen, sillä se ei yksinkertaisesti mahdu kiinni, ja kylppärissä on japanilaistyylinen miniamme, jota Suomessa varmaan kutsuttaisiin kokonsa vuoksi ennemmin lavuaariksi.
Huoneen lattia on päällystetty oljesta valmistetulla tatami-matolla ja vuoteena on futon-patja. Hotelli on melko nuhjuinen, mutta kuitenkin siisti ja palvelu on ystävällistä. Mikä tärkeintä, täällä pääsee dataamaan eli netti toimii! Se on meille tärkeää matkajärjestelyjen ja myös tämän blogin takia.
Pudotimme heti saavuttuamme laukut hotellille ja lähdimme väsymyksestä huolimatta siltä istumalta kauppaan. Ostimme kuppinuudeleita, sillä aivotoiminnan väsymystaso ei sallinut sen monimutkaisempaa ruuan valitsemisen prosessia.
Ruokaostoksilla käynti ulkomailla on aina viihdyttävää. On kiva tutkiskella hyllyjä ja ihmetellä paikallisia tuotteita. Japanissa ihmettelyyn on varsinkin ensikertalaisella reippaasti enemmän aihetta kuin vaikkapa Euroopassa, koska japania osaamattoman on monesti mahdotonta päätellä pakettien sisällöstä yhtään mitään ulkokuoren perusteella.
Kauppareissuilla olen huomannut, että Tokiossa myydään todella paljon valmiita yhden hengen ruoka-annoksia. Ei siis tehtaalta tulevia eineksiä, vaan pieniin muovirasioihin pakattua tuoretta ruokaa, kuten sushia ja salaatti- ja nuudeliannoksia. Muidenkaan tuotteiden pakkaukset eivät ole mitään XXL-kokoa. Japani todella on sinkkujen maa. Pienet pakkaukset ovat myös järkeviä: miksi pakata asiat suuriin pakkauksiin, joissa puolet on ilmaa, kun pienempi pakkaus säästää arvokasta tilaa myymälässä ja ruokatarvikkeiden kuljetuksessa?
Toinen huomioni kiinnittänyt elintarvikkeisiin liittyvä asia ovat kaduilla olevat juoma-automaatit. Niitä on joka paikassa. Janoissaan ei siis tarvitse kulkea. Hanavesi on Japanissa juotavaa, joten usein näkee myös vesiautomaatteja. Juoma-automaateissa erikoista on se, että niistä saa sekä kylmiä että kuumia juomia.
Metrolla kulkeminen on Tokiossa sikäli helppoa, että metrossa kyltit on kirjoitettu myös meikäläisillä kirjaimilla. Hieman haasteita voi tuottaa monien eri junayhtiöiden olemassaolo, mutta ainakin me olemme ensimmäisen matkan jälkeen onnistuneet hankkimaan automaateista oikeanlaiset liput ilman sen suurempaa sakkailua.
Paikalliset ajelevat myös paljon pyörällä, mikä tuli itselleni yllätyksenä. Monilla näkyy olevan pikkuruinen taitettavissa oleva polkupyörä, jonka satula on paikalliseen tyyliin laskettu niin alas kuin sen vain saa. Pyörällä kruisaillaan sitten jalkakäytävillä letkeästi kiemurrellen ja kävelijöitä väistellen. Vauhti ei päätä huimaa.
Odotin, että Tokiossa olisi järkyttävät määrät porukkaa joka paikassa ja kaikki etenisivät kaduilla kiireissään hurjaa vauhtia. Näinhän usein esimerkiksi mediassa annetaan ymmärtää. Paikan päällä asia ei kuitenkaan vaikuta olevan ihan näin, vaan kävelytahti on yllättävän leppoisa. Tungostakaan ei metron ruuhka-aikoja lukuun ottamatta ole näkynyt. Toki väkeä on täällä älyttömän paljon, mutta jokaiselle tuntuu löytyvän hyvin omaa tilaa kävellä ja ihmetellä omaan tahtiin. Ihmiset eivät töni toisiaan.
Vieläkään ei tunnu siltä, että täällä sitä nyt ollaan, matkalla maailman ympäri. Ilmeisesti lähdimme Suomesta niin rytäkällä, että hitaat aivot eivät ole ehtineet vielä sopeutua ajatukseen. Fiilikset ovat joka tapauksessa loistavat ja olemme tutkiskelleet Tokiota mielenkiinnolla. Niistä kokemuksista lisää seuraavissa postauksissa!
Lue myös:
- Tokio: temppeleitä, näköaloja, baareja
- Tokio: ihmisvilinää ja elektroniikkahoukutuksia
- Koukkaus Fujille matkalla Tokiosta Kiotoon
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Konnichiwa! Kyllä teidän kelpaa, Tokio on niin mahtava kaupunki, monessa mielessä. Tulee niin ikävä Japaniin! Jos menette Kiotoon, siellä kulkeminen on hieman haasteellisempaa, koska kaikkea ei ole merkitty länsimaalaisittain ja junayhtiöitä on monia, vaikka sinänsä verkosto on tosi pieni Tokioon verraten. Jotenkin Tokiossa on mielestäni helpompi liikkua.
Tokiossa on tosiaan helppo liikkua. Kiitos vinkistä Kioton julkisiin liittyen! Olemme menossa Kiotoon ensi viikolla, joten tässä voi henkisesti varautua, että siellä voi olla vähän enemmän sähellystä tiedossa. Onneksi japanilaiset tuntuvat olevan hyvin avuliaita.
Kyllä täällä Tokiossa viihtyy oikein mainiosti. Niinkin hyvin, että olen jo päättänyt, että tänne täytyy tulla joskus uudestaan. 🙂