Meillä oli Phnom Penhin hostellissamme kaikuhuone. Natural Inn -hostellissa ei ollut sinänsä mitään vikaa: huone vain oli koomisen korkea ja iso siellä oleviin huonekaluihin nähden. Kivilattian ja lähes tyhjän huoneen yhdistelmä takasivat komean kaiun. Veskin ”ikkuna” koostui betoniseinään jätetyistä rei’istä, joiden tukkimiseksi hyttysten varalta huoneeseen oli jätetty pahvinpala. Jesseteippi ei tullut mukaan tälle matkalle, mutta saimme pahvinpalasen öiden ajaksi viriteltyä ikkunan eteen siten, että hyönteiset pysyivät hyvin loitolla.
Näissä lämpimissä maissa hotelleissa ei usein ole peittoja vaan peiton virkaa toimittaa pelkkä pussilakana. Natural Innissä oli kuitenkin fleecepeitot – ilman pussilakanaa. Kuulostaa ehkä epäilyttävämmältä kuin lopulta oli, sillä peitto ainakin tuoksui niin puhtaalta, että sen oli täytynyt nähdä pesukonetta aivan äskettäin. Muutenkin hostelli oli hyvin siisti eikä meillä ollut valittamista majoituksen tasosta. Suihku oli samanlainen säälittävähkö noro kuin kaikkialla muuallakin.
Voit katsoa alta laatupätkän kyseisestä majoituslaitoksesta. Videolla kutsun paikkaa hotelliksi, koska sillä nimellä se meille myytiin, mutta oikeammin kyseessä on kyllä reppureissaajien hostelli. Aika karu mesta, mutta ihan hyvä majoituspaikka kuitenkin!
Phnom Penhiin tutustumista
Huoneen tsekattuamme lähdimme katsastamaan aamua varten aamiaispaikkaa ja samalla syömään illallista. Lähtiessä näimme käytävällä samassa hostellissa asustavan britin, joka noitui vastapäisestä baarista raikaavaa musiikkia. Äänieristykset halpismajapaikoissa ovat yleensä olemattomat, joten äänet kuuluvat kadulta sisään sellaisinaan. Itse emme olleet vielä kiinnittäneet musiikkiin mitään huomiota, koska vielä ei ollut yö.
Menimme syömään melkein ensimmäiseen vastaan tulleeseen paikkaan, ja taas osui ravintolalotto ihan kohdilleen. Listalla oli esimerkiksi thaimaalaisia curryja, joita minulla on ainainen ikävä Suomessa, joten otin tietenkin vihreän curryn riisillä. Kylläpä oli hyvää pitkästä aikaa! Virheen tein siinä kohtaa, että tulin tilanneeksi ruokajuomaksi vichyä. Bissehän olisi nimittäin ollut halvempaa, kuten Hemmo tietenkin bongasi ja tilasi itselleen paikallista olutta.
Samana iltana kävimme myös kaupassa etsimässä hiuslakkaa, jota ei löytynyt Vietnamista mistään. Ei sitä ollut pienten kauppojen valikoimissa Phnom Penhissäkään. No, ilmankin pärjää. Myöskään saniteettipyyhkeitä ei löytynyt. Ne ovat näppäriä esimerkiksi hyttysmyrkyn ja aurinkorasvan jäämien pyyhkimiseen sormista, kun hanaa ei ole saatavilla, joten meillä on yleensä niitä käytössä matkoilla. Käsidesiä ja hyttysmyrkkyä sentään löytyi apteekista. Aiemmilla reissuillamme käsidesit ovat yleensä jääneet muutaman ensimmäisen päivän jälkeen laukun pohjalle pyörimään, mutta ainakin toistaiseksi olemme tällä matkalla käyttäneet näitä hygienia-apuja vatsatautien ynnä muiden ikävien yllätysten ennaltaehkäisyyn.
Hyttysmyrkky on muuten ainakin tähänastisen kokemuksemme perusteella Aasiassa vähintään samoissa hinnoissa kuin Suomessa, monesti jopa kalliimpaa. Sama juttu on aurinkorasvojen kanssa. Lyhyelle lomamatkalle myrkyt ja rasvat kannattaa siis ottaa mukaan Suomesta.
Huoneeseen palattuamme huomasimme, että baarissa soitettava musiikki todellakin raikasi huoneeseen kovaa. Ehdimme jo pohtia, että kuinkahan pitkälle yöhön sitä jatkuu, mutta soitto lopetettiin ihan säälliseen aikaan ennen puolta yhtätoista illalla. Ihan hyvää rockia kaiken lisäksi soittivat, joten mikäpäs siinä. Phnom Penh vaikutti meistä heti kivalta, joten arvoimme, pitäisikö jäädä yhdeksi ylimääräiseksi yöksi vai lähtisimmekö pois suunnitellun aikataulun mukaan eli viipyisimme vain kolme yötä. Kuten tavallista, emme saaneet päätöstä aikaiseksi vaan asia jäi hautumaan yön yli.
Lue myös:
- Kuoleman kentät ja S-21-vankilamuseo Tuol Sleng
- Köröttelyä bussilla Ho Chi Minh Citystä Phnom Penhiin
- Kohti Angkorin temppeleitä
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa: