Ensikosketus Argentiinaan ja Buenos Airesiin

Recoletan hautausmaa, Buenos Aires

Emme halunneet taas uutta lentomatkaa, joten matkustimme Uruguayn Montevideosta Argentiinan Buenos Airesiin bussilla ja katamaraanilla, vaikka siihen kuluikin enemmän aikaa kuin mitä lentäen olisi mennyt. Ostimme liput verkosta yhtenä pakettina (noin 35 euroa / lärvi). Bussi lähti Tres Crucesin asemalta yhden aikaan iltapäivällä. Katamaraaniin vaihdettiin Colonia del Sacramentossa. Perillä Buenos Airesissa olimme puoli seitsemän aikaan illalla, ja aurinko alkoi painua mailleen. Seuraavien päivien aikana saimme kokea argentiinalaisten upean vieraanvaraisuuden ja ystävällisyyden.

Emme olleet järjestäneet etukäteen Argentiinan pesoja, sillä ajattelimme, että satamassa olisi kuitenkin automaatti. Eipä ollut. Niinpä meillä ei ollut paikallista valuuttaa bussia varten, joten otimme taksin hotellille. Kaupunki näytti kauniilta. Koristeellisia rakennuksia oli joka puolella ja esimerkiksi presidentin ja hallituksen työskentelypaikka, Casa Rosada, oli iltavalaistuksessa upean näköinen. Kysäisin taksinkuljettajalta jostakin ympärillä näkyvästä rakennuksesta jotakin, ja hän innostui kertomaan monista muistakin rakennuksista. Taksista jäädessämme hän kätteli meitä ja toivotti tervetulleiksi kotikaupunkiinsa. Olimme ihan ihmeissämme ylitsepursuavasta ystävällisyydestä.

20150314_155750-m

Hotellilla saimme ilmaisen huonetason korotuksen, joten huoneemme oli iso sviitti, jonka kylpyhuoneesta löytyi poreamme. Valitettavasti saimme pitää hienon huoneen vain yhden yön verran, mutta A y B Internacional -hotellin tavallinenkin huone oli oikein kiva. Lähdimme heti etsimään pankkiautomaattia, mutta emme löytäneet sellaista, joka olisi hyväksynyt korttimme. Päätimme mennä ravintolaan illalliselle ja yrittää maksaa joko dollareilla tai kortilla. Tässä ei ollut onneksi mitään ongelmaa.

Ravintolaksi valikoitui ”nyt on nälkä, äkkiä jonnekin” -taktiikalla aivan hotellimme viereinen ravintola Las Cañas. Se ei näyttänyt ulkoa kovin kummoiselta, mutta palvelu ja ruoka yllättivät meidät täysin. Emme tilanneet pihvejä, minkä vuoksi päädyimme katselemaan kateellisina muiden asiakkaiden herkullisen näköisiä annoksia, vaikka omatkin annoksemme maistuivat erinomaisesti. Päätimme joka tapauksessa palata ravintolaan uudelleen testaamaan pihvejä – onhan Argentiina tunnettu paitsi tangosta, myös pihveistä.

Floralis Genérica, Buenos Aires
Pidin tätä Floralis Genérica -patsasta ehkä turhimpana nähtävyytenä koskaan. Ei ollut nimittäin livenä yhtään sen hienompi kuin tässä ankeassa kuvassa.

Ystävällinen vastaanotto niin taksinkuljettajan kuin hotellin puolesta antoivat meille heti hyvän kuvan Argentiinasta ja Buenos Airesista. Kun siihen lisättiin vielä erinomainen palvelu Las Cañasissa, olimme myytyjä heti kättelyssä.

Hyvä palvelu jatkui seuraavana aamuna, kun menimme aamiaiselle kivaan pikkupaikkaan nimeltä La Nueva Martona. Vanhempi miestyöntekijä oli viimeisen päälle ystävällinen. Siellä vetäisty tortilla española oli loistava ja empanadat olivat parhaita kaikista Buenos Airesissa testaamistamme (ja niitä tuli kaupungissa viettämänämme aikana testattua todella monessa paikassa).

Buenos Airesin nähtävyyksillä

Kävimme Hard Rock Cafessa, kiertelimme sen lähettyvillä sijaitsevilla ulkoilmamarkkinnoilla ja piipahdimme Recoletan hautausmaalla (Cementerio de Recoleta). Vaikka on ehkä lähtökohtaisesti jotenkin typerää mennä hautausmaalle kiertelemään turismimielessä, olemme Hemmon kanssa käyneet muun muassa Père-Lachaisen hautausmaalla Pariisissa.

Recoletan hautuumaalta löytyy esimerkiksi Eva Perónin eli Evitan sukuhauta. Kävimme etsimässä sen, vaikka ensisijaisesti olimme paikalla ihan vain ihmettelemässä hautausmaan Suomesta poikkeavaa tyyliä. Pariisilaisen hautausmaan tapaan Recoleta on täynnä mahtipontisia, koristeellisia hautarakennelmia.

20150314_153818-m

DSC_0261-m

DSC_0266-m

DSC_0268-m

Argentiinan valuuttatilanne on tällä hetkellä sekava

Otimme revanssin Las Cañasin annosten suhteen heti toisena iltana. Edellisenä päivänä meitä palvellut Juan huomasi meidät heti, kun pääsimme ravintolan ovesta sisään, ja saimme jälleen erinomaisen ystävällistä palvelua. Sisäfileepihvit olivat aivan törkeän herkulliset ja myös malbec-punaviini maistui. Meillä tulee olemaan Las Cañasiin paha ikävä!

Hauskaa oli, että saimme ravintolaan kanta-asiakaskortin, joka takasi 20–25 prosentin alennuksen laskun loppusummasta. Vastaavia, tuntuvia alennuksia oli tarjolla monissa ravintoloissa. Niiden tarjoaminen liittynee Argentiinassa vallitsevaan valuuttatilanteeseen, joka voi tuntua turisteista vähän sekavalta.

20150314_143520-m

Argentiinassa on tällä hetkellä aika erikoinen tilanne valuutan kanssa. Tilanne on vuosien 2001–2002 talouskriisin peruja. Argentiinan pesolla on normaaliin tapaan virallinen arvo (vierailumme aikaan yksi dollari oli noin 9 pesoa), mutta kurssi on merkittävästi parempi vaihtamalla USA:n dollareita pesoiksi pimeillä markkinoilla (laittomilla markkinoilla yksi dollari olisi ollut noin 13–14 pesoa). Näitä ”pimeitä dollareita” kutsutaan nimellä blue dolar.

Argentiinassa on käytännössä mahdotonta saada dollareita laillisesti voimassa olevien valuuttarajoitusten vuoksi, joten turistien taaloilla on kysyntää. Taaloilla käteisellä maksaessa me saimme monesti ”alennusta” hinnasta – jotkut paikat siis käyttävät blue dolaria virallisen kurssin sijaan. Kortilla maksaminen ei kokemuksemme mukaan maassa todellakaan kannata, sillä silloin maksu menee virallisen kurssin mukaan. Esimerkiksi eräässä liikkeessä kortilla maksaminen olisi kustantanut noin 15 taalaa enemmän kuin käteisellä maksaminen. Arvatenkin heitimme tiskiin riihikuivaa rahaa.

Ensimmäinen Buenos Airesin -visiittimme kesti kolmen yön verran. Kävimme välissä vierailulla Iguassun putouksilla ja palasimme sen jälkeen takaisin Buenos Airesiin pariksi viikoksi.

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.