Ukkonen jyrisi vielä aamullakin, kun lähdimme Australian Edenistä tankin kautta kohti Mallacootaa ja Gipsy Pointia. Olimme itärannikon automatkamme edetessä havainneet Matilda-asemat yleensä edullisimmiksi bensa-asemiksi, ja nytkin täytimme tankin Matildalla. Seuraavan yön vietimme Bairnsdalessa ja suunnittelimme leirintäalueella matkamme jatkoa. Oli jälleen kylmä yö ja aamullakin lämpöasteita oli mittarissa vain vähän yli kymmenen. Phillip Islandille päästyämme pääsimme oikein kunnolla eläinbongailun makuun.
Ajoimme Phillip Islandille maisemareittiä (tie A440) pitkin, vaikka alun perin tarkoituksemme oli mennä sinne nopeinta tietä. Päädyimme kuitenkin siihen, että maisemien katseleminen on nopeaa perille pääsemistä suurempi ilo ja nautimme matkan maalaismaisemista. Lehmiä ja lampaita oli melkein joka läntillä.
Phillip Island tunnetaan pingviineistä ja muista luontonähtävyyksistä
Heti kärkeen on sanottava, että Australian Phillip Island on upea paikka ja sinne kannattaa tilaisuuden tullen ehdottomasti poiketa muutamaksi päiväksi. Saari tunnetaan ennen kaikkea sen luonnonpuistoon (Phillip Island Nature Park) vuoden jokaisena päivänä saapuvista maailman pienimmistä pingviineistä. Myös muita luontonähtävyyksiä löytyy linnuista ja koaloista hylkeisiin.
Eläinten lisäksi saari on tunnettu autourheilun parissa, sillä siellä muun muassa ajettiin Australian Grand Prix vuosina 1928–1935 ja se on toiminut vuodesta 1989 Australian Motorcycle Grand Prix’n kisapaikkana.
Majoituimme Phillip Islandilla Cowesin kaupunkiin Cowes Caravan Parkiin keskustan tuntumaan. Olimme perillä hyvissä ajoin iltapäivällä, joten ehdimme vielä hyvin katsastaa niin leirintäalueen rannan kuin lähteä käymään monenlaisista linnuistaan ja hylkeistä tunnetussa Nobbiesissa ja käydä vielä bongaamassa pingviinejäkin saman päivän aikana.
Phillip Island Nobbies
Matkalla Nobbiesiin kenguru pomppi tien yli automme edestä. Perillä näimme helvetisti lokkeja ja olin ihan varma, että saan jälleen kerran soosit niskaani, mutta kuin ihmeen kaupalla vältyin osumilta. Lokkien lisäksi näimme kaneja. Niitä oli myös leirintäalueella.
Valitettavasti hylkeet loistivat poissaolollaan Nobbiesissa, mutta upeat maisemat korvasivat puutetta hyvin. Pois ajellessamme näimme vielä viisi kengurua lisää tien varren pusikoissa ja aloimme uskoa, että kyllä niitä sittenkin Australiassa oikeasti elää.
Vielä todisteeksi lokeista pieni videonpätkä:
Phillip Islandin pingviiniparaati
Pingviiniparaati on jokailtainen tapahtuma Phillip Islandilla. Pikkuiset pingviinit rantautuvat Phillip Islandille auringonlaskun aikaan, ja näitä söpöjä otuksia ihasteleville ihmisille on rakennettu rantaan oikein katsomo. Karvalakkipääsyliput maksoivat noin 16,65 euroa (23,80 AUD).
Me kävimme ennen katselupaikoille suuntaamista vilkuilemassa läpi pingviinien elämästä kertovan näyttelyn ja ostimme kahvilasta pientä syötävää. Pingviiniparaati-nimestä huolimatta pingviinit saapuvat rantaan pienissä ryhmissä, eli mitään valtavaa ryntäystä on turha odottaa. Rannalla on jäätävä tuuli eikä lainkaan suojaa, joten kannattaa varustautua lämpimillä vaatteilla.
Pingviinejä pääsee näkemään melko läheltä, sillä katsomon lisäksi niiden touhuja voi seurata vielä matkalla parkkipaikalle. Vierailijoiden kävelyreitti on rakennettu tolppien päälle puutasanteelle, joten pingviinit saavat jokseenkin rauhassa puuhastella hiekalla ja ruohikolla tasanteen alla ja sivuilla.
Minulle jäi pingviinikokemuksesta hieman ristiriitainen fiilis. Toisaalta oli todella hienoa nähdä pingviinejä luonnossa, mutta toisaalta touhun luonnonmukaisuudesta voi mielestäni olla montaa mieltä. Valokuvaaminen on paikalla täysin kiellettyä ja siitä muistutetaan useaan otteeseen, mutta paljonpa kiinalaisia turisteja kiellot kiinnostavat.
Yleisöä pyydettiin myös noudattamaan hiljaisuutta, mutta kuitenkin vain hetkeä ennen pingviinien saapumista vierailukeskuksen edustaja puhui yleisölle rannalla mikrofonin ja kaiuttimien turvin. Osa pingviineistä on rannalla jo valmiiksi pesissä, ja tuskinpa ne paikalla jo valmiiksi olevat pingviinit melusaasteesta tykkäävät sen enempää kuin mereltä saapuvatkaan. Plussapuolena mainittakoon, että ainakin meidän vierailumme aikana suurin osa yleisöstä kunnioitti esitettyjä toiveita ja pyrki olemaan häiritsemättä pikkuisia luontokappaleita niiden kotiutumismatkalla.
Eläinhetkien täyttämän päivän päätteeksi oli kiva vetäytyä leirintäalueelle ja katsella jälleen kerran upeaa tähtitaivasta viileässä yössä. Kanit rouskuttivat ruohoa hiljaisuudessa nurmikolla, kun kävimme nukkumaan tyytyväisinä päivän aikana koetuista asioista.
Koala Conservation Centressä näkee taatusti koaloja
Seuraavana päivänä kruunasimme Phillip Islandin eläinbongailut vierailemalla Koala Conservation Centressä. Kyseessä on ekoturismikohde, joka keskittyy koalojen suojeluun. Koalat eivät ole häkeissä vaan elävät vapaina puiston alueella, ja niitä pääsee tiirailemaan vierailijoita varten rakennetulla kävelysillalla ja ihan vain puiston poluilla kävellen. Me onnistuimme löytämään puista yhteensä 11 koalaa.
Vierailupäivä koalakeskuksessa oli sattumoisin myös hääpäivämme, joten illalla leirintäalueella teimme sen kunniaksi vähän parempaa sapuskaa ja maistelimme Hunter Valleystä mukaan tarttuneita viinejä. Meillä oli Phillip Islandilla todella hauskaa ja tulemme varmasti muistamaan saarella vierailun yhtenä Australian-matkamme kohokohdista. Hieno paikka!
Reitti Edenistä Phillip Islandille kartalla
Ajoimme vuokra-autolla Australian itärannikon halki Cairnsistä Melbourneen. Tämän postauksen kohteet ja reitti näkyvät alla olevalla kartalla.
Lue myös:
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Jälleen on kaikki tuttuja paikkoja 🙂 Hauska lukea teidän kokemuksia noista mestoista. Pingviiniparaatista jäi itsellekin hieman ristiriitaiset fiilikset. Se on enemmän show kuin luontoelämys, mutta onhan se kyllä ihan omanlaisensa elämys.
p.s. Kuvissa on mun mielestä wallabeja, ei kenguruita 🙂
Joo, pingviinien näkeminen oli elämys, mutta jäi tosiaan mietityttämään vähän sen touhun luonnonmukaisuus.
Mietinkin juuri noiden kahden pomppijan kohdalla, että olivatkohan sittenkin wallabeja. Kenguruja tuli joka tapauksessa myös nähtyä! Tai ainakin kieltäydyn uskomasta, etten olisi vieläkään nähnyt yhtä ainutta oikeaa kengurua kuukauden Ausseissa kiertelyn jälkeen. 😀
Voi miten söpöjä nuo koalat ovatkaan 🙂 Ja upeat maisemat ovat Phillip Islandilla.
Aikoinaan Mellbournessa ollessamme mietittiin tuota Phillip Islandin reissua, mutta päätimme lopulta odottaa kohtaamista pingviinien kanssa Uuteen-Seelantiin asti. Samaa olen myös miettinyt jälkikäteen tuosta näkemästänne pingviiniparaatista, että kuinka mahtaa pikkuiset todella siihen suhtautuvan. Stewart Islandilla oltiin kolmen muun turistin kanssa laiturilla aivan hiiren hiljaa illan hämärtyessä.Hyvä kun uskallettiin hengittää pingujen loikkiessa vedestä kiville. Vai ovatko Aussiserkut sitten vaan tottuneet oman ympäristönsä tekijöihin. Saapuvathan kuitenkin jokainen ilta ihan itse paikan päälle. -Milla
Phillip Island oli kokonaisuudessaan mahtava kokemus. Aivan ihana paikka. Mutta ihania paikkoja on niin paljon, ettei kaikkiin voi aina ehtiä. Teillä oli taatusti siellä Uudessa-Seelannissa hienoja kokemuksia. Ensi kerralla sitten Phillip Islandille, eikö. 😉
Saa nähdä, päästäänkö me näkemään pingviinejä vielä Uudessa-Seelannissa uudelleen. Noita Phillip Islandin pingviinejä ei tosiaankaan tuntunut häiritsevän lainkaan ihmisten läsnäolo, mikä teki koko show’sta ehkä vielä oudomman. 🙂 Mutta ovat ne kyllä söpöjä, kuten myös koalat! 🙂