Automatkalla Australian itärannikon halki Cairnsistä Melbourneen majapaikkamme Australian Brisbanessa oli Newmarket Gardens Caravan Park -leirintäalue. Sieltä oli kätevä bussiyhteys keskustaan: matkassa meni reilu vartti. Brisbanen keskustassa hyppäsimme julkiseen liikenteeseen kuuluvaan vesibussiin, jonka hikisessä kyydissä kuljimme kolmen pysäkin verran Riversideen.
Kävelykierros Brisbanessa
Riversiden puiselta kävelybulevardilta aloimme seurata löyhästi Lonely Planetin vinkkaamaa kävelykierrosta, joka vei meidät ensin Botanic Gardenin läpi. Siistissä puutarhassa oli paljon lenkkeilijöitä ja muuten vain puistossa aikaa viettäviä tyyppejä. Olipa siellä yksi jumpparyhmäkin treenaamassa.
Ylitimme Goodwill Bridgen, jotta pääsimme South Bankin puolelle. Siellä oli upea, koko perheelle soveltuva uima-alue – ilmainen, totta kai! Viilensimme muutamien muiden tavoin jalkojamme matalassa jokimaisessa altaassa ja nautimme lämpimästä säästä. Kävimme myös lounaalla East Xpress -nimisessä aasialaisessa pikaruokaravintolassa. Kanasalaatti wasabimajoneesilla oli herkkua, kuten myös Hemmon tilaama kimchi-kana-riisiannos.
Matkamme jatkui Victoria-sillalle. Sen kupeessa on valokuvaavien turistien suosikki, suuri Brisbane-kyltti, jonka taustalle jäävät kaupungin pilvenpiirtäjät. Sillan ylitettyämme kävimme pyörähtämässä muutamassa ostoskeskuksessa, mutta emme ostaneet mitään saniteettipyyhkeitä kummempaa.
Illalla leirintäalueella suunnittelimme automatkamme reitin jatkoa Brisbanesta eteenpäin. Olisi ollut mukava jäädä Brisbaneen pidemmäksi aikaa, mutta aikaa ei ollut. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa Surfers Paradiseen.
Polttavan kuuma lomarysä Surfers Paradise
Upea, leveä ja valkohiekkainen ranta baywatchmaisine rantavahteineen levittäytyi edessämme, kun nousimme autosta Surfers Paradisessa. Kaupungin nimestä huolimatta emme nähneet kovin montaa surffaria.
Kävimme Hard Rock Cafessa pinssiostoksilla ja jäähdyttelimme 7-Elevenin jäähilejuomilla. Katumittarin mukaan oli 34 lämmintä, ja allekirjoittaneen päänahka oli polttavan auringon takia jakauksen kohdalta jälleen hätää kärsimässä.
Surfers Paradise vaikutti rantabulevardilta käsin kunnon lomakaupungilta. Meille tuli siitä mieleen elokuvien Los Angeles, kumpikaan meistä kun ei ole vielä tätä kirjoittaessani oikeassa elämässä Losissa koskaan käynyt. Myös Meksikossa sijaitseva pikkujenkkilä Cancún käväisi mielessä.
Surfers Paradisessa rannan tuntumassa on runsaasti shoppailumahdollisuuksia etenkin ranta- ja surffivaatteiden osalta. Uusia bikinejä kaipaava löytää niiden valtavista valikoimista varmasti etsimänsä.
Kivan rantabulevardin lisäksi kaupungissa on paljon vesiväyliä ja niiden varrella hienoja omakotitaloja. Lähes jokaisen talon rannassa on tietysti venelaituri ja monessa laiturissa vene tai parikin. Upeita – ja taatusti hintavia – asumuksia. Näimme jollakin vesiväylällä suppaajia lautoineen. SUP tulee sanoista stand up paddling eli seisaaltaan melonta. Touhu vaikuttaa hauskalta ja olemmekin ajatelleet, että kokeilemme sitä, jos jossain vaiheessa tulee hyvä sauma.
Vesiputouksella Springbrookin kansallispuistossa Australiassa
Jatkoimme Surfers Paradisesta matkaa kohti Tamborinen kansallispuistossa sijaitsevaa vesiputousta. Kävi kuitenkin niin, että eksyimme seurailemaltamme turistitieltä ja päädyimme mutustamaan leipää hedelmämyymälän pihaan, jossa kävimme samalla pysähdyksellä mango-ostoksilla.
Lopulta kävimme Springbrookin kansallispuistossa kävelemässä lyhyen sademetsäkävelyn luonnon muodostamalle kivisillalle ja takaisin. Sillan luona oli pieni vesiputous, jossa oli jengiä uimassa. Paikalla oli kylttejä suojelualueesta, joten mietimme, että itse emme olisi ehkä pulahtaneet siellä veteen. Sademetsä oli hieno ja siellä oli Angkorin temppeleiltäkin tutun näköisiä puita, joiden juuret levittäytyvät joka paikkaan.
Taivas alkoi tummua jo Springbrookin kansallispuistoon ajaessamme, ja pois lähtiessämme alkoi aivan mieletön vesisade. Salamat vain välkkyivät, kun ajoimme äkillisesti pimentyneessä iltapäivässä mäeltä alas. Pelotti vähän, että puu kaatuu tielle, tulee mutavyöry tai salama iskee liian lähelle. Pääsimme kuitenkin ilman ongelmia mäeltä alas ja ajoimme Byron Bayhin.
Hipahtava Byron Bay
Byron Bayssä majoituimme Glen Villa Resort -leirintäalueelle aivan keskustaan. Siellä otimme sähköttömän paikan, sillä sähköllisen ja sähköttömän paikan hintaero oli huimat 10 taalaa. Melko kallista sähköä siinä kylässä!
Saatuamme auton parkkiin lähdimme kävelylle keskustaan. Ranta oli upea. Siellä notkui jonkin verran nuorta tai nuorehkoa porukkaa letkeissä tunnelmissa. Jotkut tanssivat erään liikkeen edustalla musiikin tahdissa. Toisella kulmalla nuori katusoittaja tapaili Hotel Californiaa.
Hipahtava Byron Bay on pieni, vain noin 9000 asukkaan kaupunki, mutta kokoonsa nähden siellä on runsas ravintolatarjonta ja vaatekauppojakin löytyy. Me emme poikenneet kumpiinkaan vaan kävimme hakemassa Woolworthsistä (paikallinen Prisma) herkulliseksi havaittua oliivileipää ja tuorejuustoa ja bottle shopista 6-packin uusiseelantilaista olutta.
Autolle palattuamme tajusimme, että kello on New South Walesin osavaltiossa tunnin enemmän kuin Queenslandissa. Ilmankos kauppoja oltiin jo sulkemassa! Yön tummuessa katselimme jälleen taivaan tuiketta auton ikkunoista. Takana oli taas yksi kiva päivä tien päällä.
Reitti Brisbanesta Byron Bayhin kartalla
Ajoimme vuokra-autolla Australian itärannikon halki Cairnsistä Melbourneen. Tämän postauksen kohteet ja reitti näkyvät alla olevalla kartalla.
Lue myös:
- Maisemia Byron Bayssä ja Dorrigon kansallispuistossa
- Noosan kansallispuistossa
- Kaatosateita, grillailua ja pusikoiden kyttäämistä
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Joo tuo tunnin aikaero on hauska. Kun me vietettiin aikaa Gold Coastilla vuosi sitten, meni osavaltioraja ihan siinä meidän huudeilla. Kun yksi ilta tajuttiin, että ostari NSW:n puolella oli jo kiinni, ei tarvinnut ajaa kuin parin risteyksen läpi QLD:n puolelle ja tadaa, kaupat vielä auki 🙂
Heh, hauskaa! 🙂