Pidimme syyskuussa puolentoista viikon mittaisen loman ja lähdimme autolla Norjaan. Suuntasimme läntiseen Norjaan vuonoille, missä on useita upeita maisemareittejä. Kokosin tähän juttuun matkareittimme kartalla, kustannustietoa matkastamme sekä vinkkejä Norjassa autoileville.
Hankin loppukesästä käytetyn retkeilyauton, ja pitihän uudella kärryllä päästä heti testimatkalle Suomen rajojen ulkopuolelle. Siispä hylkäsin haaveet aurinkoisesta viikosta jossain päin eteläistä Eurooppaa ja aloin suunnitella meille automatkaa Norjan vuonoille. Mietin kyllä vähän, että alkaako taatun auringon skippaaminen kaduttaa, jos matkalla koko ajan vain sataa. Ilokseni voin näin reissun jälkeen todeta, että ei kaduta. Matka Norjaan oli upea! Sadetta kyllä saatiin, mutta onneksi matkalla oli myös aurinkoisia päiviä.
Matkareittimme Norjassa rakentui suurimmalta osin maisemareittien ympärille. Norjassa niitä on valtava määrä, mutta myös muut tiet kuin varsinaiset maisemareitit ovat pääsääntöisesti upeita ainakin vuonojen Norjassa. Meillä oli haaveena myös vähän patikoida, mutta se puoli jäi matkalla kovin vähiin, sillä käytettävissä oleva aika ei oikein osunut yksiin sadepäivien kanssa.
Norjan vuonojen upeat maisemareitit
Matkamme kesti kaikkiaan 11 yötä. Niistä ensimmäisen vietimme Naantalissa, sillä olimme nousemassa aamupäivällä Naantalista Kapellskäriin kulkevaan Finnlinesin lauttaan. Matkaa suunnitellessani tajusin, että Finnlinesin uusi Finnsirius-laiva olisi lähdössä neitsytmatkalleen juuri sopivasti meidän matkaamme ajatellen, joten ostin matkaliput nimenomaan tuolle neitsytmatkalle. Oli hauska ajatus päästä ensimmäisten joukossa uuden laivan kyytiin.
Satamassa törmäsimme sattumalta lehdistömatkalla olleisiin tuttuihin ja päädyimme porukan mukaan tutustumiskierrokselle laivalla. Pressikierroksen jälkeen fiilistelimme uudenkarheaa ja tyylikästä laivaa vielä lisää kiertelemällä sitä kaksistaan.
Finnsiriuksen kyytiin pääsee myös ilman autoa, joten se palvelee muitakin matkailijoita kuin meidän kaltaisiamme autolla reissaajia – ja automatkailijoille uusi, tyylikäs laiva on mielestäni erittäin tervetullut. Vaikka matka Naantalista Kapellskäriin kestää vain noin kahdeksan tuntia, tuo aika on mukava viettää sisustukseltaan ja palveluiltaan hienolla laivalla.
Laiva saapui Kapellskäriin kuuden maissa illalla, ja me ajelimme Ruotsissa vielä iltapuhteena noin 270 kilometrin matkan Örebrohon. Siellä emme tehneet muuta kuin nukuimme. Aamulla jatkoimme matkaa Norjan puolelle ja ajoimme noin 360 kilometrin matkan Hamariin. Söpö Hamar olisi ollut vierailun arvoinen muutenkin, mutta meidän kohteeksemme se valikoitui siellä asuvan sukulaiseni takia. Kuulumisten vaihtamisen lisäksi kävimme Hamarissa pienellä turistikierroksella katsomassa paikallisia nähtävyyksiä ennen kuin jatkoimme matkaa kohti vuonoja.
Hamariin asti maisemat olivat sekä Ruotsin että Norjan puolella hyvin samankaltaiset kuin Suomessa. Hamarista ajoimme kohti rannikkoa Åndalsnesiin noin 320 kilometrin matkan. Vasta Dombåsin tietämillä Åndalsnesiä lähestyessämme maisemat alkoivat muuttua erikoisemmiksi, kun tien vieressä alkoi näkyä korkeita huippuja, joiden päällä vilahteli myös lunta ja jäätä, sekä vuolaita vuoristojokia, pieniä vesiputouksia ja jylhiä kallioseinämiä.
Norjan maisematiet: Geiranger–Trollstigen
Romsdalsfjordenin rannalla sijaitseva Åndalsnes on hyvä paikka aloittaa 104 kilometrin mittaisen Geiranger–Trollstigen-maisematien ajaminen, sillä se sijaitsee lähellä tien toista päätyä, Sogge Bruta. Maisematie kulkee Sogge Brusta Langvatnetiin.
Trollstigenin serpentiinitie on yksi Norjan klassikkoteistä, ja sen kokeminen oli minulla ihan ensimmäisenä mielessä, kun päätimme lähteä automatkalle Norjaan. Reitti oli ehdottomasti näkemisen arvoinen! Ennen tien ajamista vietimme yön Åndalsnesin liepeillä.
Lue kokemuksesta tarkemmin postauksesta Autolla Norjassa: Geiranger-Trollstigenin upea maisematie. Geiranger–Trollstigen-maisematiestä löytyy lisätietoa myös Norjan matkailuteiden sivustolta.
Norjan maisematiet: Sognefjellet
Trollstigenin jälkeen ajelimme Lomin tietämille ja yövyimme siellä. Maisemailotulitus jatkui seuraavana päivänä Sognefjellet-maisemareitin ajamisella Lomista Gaupneen. Reitti on 108 kilometrin pituinen ja nousee parhaimmillaan yli 1430 metrin korkeuteen. Ruskan värit, sammalen ja jäkälän peittämät kukkulat ja kalliot sekä matkan varrella olevat kuohuvat joet ja vesiputoukset olivat hienon näköisiä. Sää ei tosin valitettavasti ollut ihan paras mahdollinen. Lämpöasteita oli enää kolme, ripotteli vettä ja tuuli oli navakka. Nautimmekin maisemista enimmäkseen auton sisältä ikkunoiden läpi, koska ulkona paleli liikaa.
Lisätietoa Sognefjellet-maisematiestä löytyy Norjan matkailuteiden sivustolta.
Norjan maisematiet: Aurlandsfjellet
Mainitsinkin jo, että Norjassa maisemareittejä riittää. Niitä on niin paljon, että niiden ketjuttaminen ajoreitille ei ole homma eikä mikään. Sognefjelletin reitin päätyttyä jatkoimme Aurlandsfjellet-maisemareitin pohjoispäähän Lærdalsøyriin ja yövyimme siellä, Sognevuonon rannalla.
Aurlandsfjellet-maisematie on vain 47 kilometriä pitkä reitti Lærdalsøyrin ja Aurlandsvangenin välillä. Maisemat reitillä ovat upean avarat, mutta valitettavasti sää ei edelleenkään suosinut: sade alkoi aamulla heti, kun pääsimme liikkeelle. Tie oli kuitenkin karuine maisemineen hieno. Se nousee yli 1300 metriin. Loppupään serpentiini Stegastein-näköalapaikalta alas Aurlandsvangeniin vuonon rannalle on niin kapea, että siellä voi joutua peruuttamaan levikkeelle, jos joku tulee huonossa kohdassa vastaan.
Lisätietoa Aurlandsfjellet-maisematiestä löytyy Norjan matkailuteiden sivustolta.
Norjan maisematiet: Hardanger
Aurlandsfjelletin maisemareitin jälkeen oli vuorossa Hardanger-maisemareitti, mutta ennen sen ajamista kokonaisuudessaan yövyimme Hardangerinvuonon pohjoislaidalla Steinstøn liepeillä. Kaatosateessa tietenkin. Yöpaikkamme oli jo Hardangerin maisematien varrella. Hardanger koostuu neljästä osasta, jotka ovat Granvin–Steinsdalsfossen , Norheimsund–Tørvikbygd , Jondal–Utne ja Kinsarvik–Låtefoss. Ajoimme reitin kaikki osat eli koko 158 kilometrin mittaisen tien.
Olimme jo aikeissa lyhentää ajoreittiä huonon sään takia, mutta kahden sadepäivän jälkeen sää onneksi vihdoin selkeni. Hardangerin tie kulkee merkittävästi muita ajamiamme maisemareittejä alempana ja nousee korkeimmillaankin vain 275 metrin korkeuteen. Enimmäkseen kapea tie kulkee aivan Hardangerinvuonon laidalla. Levikkeillä kannattaa pysähtyä, koska vesillä voi olla nähtävää: me näimme eräältä levikkeeltä delfiinejä!
Hardangerin maisematien päättää komeasti Låtefossen-vesiputous, jonka kuohujen yli tie kulkee. Me kuitenkin jatkoimme vielä hieman eteenpäin ja suuntasimme yöksi E134-tieltä poikkeavan Gamleveien Haukeli -tien varteen upeisiin maisemiin.
Lautat vuonojen yli
Kurvikkaiden maisemateiden lisäksi Norjan-matkalla tuli koettua monta vuonon ylitystä lautalla. Esimerkiksi Hardangerin maisematien varrella lauttamatkoja on kaksi, Geiranger–Trollstigen-tien varrella puolestaan yksi. Osa vuonojen lautoista on ilmaisia, osa maksaa muutaman euron. Lauttoja kulkee tasaisin väliajoin. Ainoastaan kerran jouduimme odottamaan lauttaa tunnin, mutta muuten osuimme paikalle juuri sopivasti emmekä joutuneet odottamaan montaakaan minuuttia.
Takaisin kohti Suomea
Viimeinen yömme Norjan puolella oli Langdokkin liepeillä Holmestrandsfjordenin rannalla Oslon eteläpuolella. Delfiinejä ei enää näkynyt, mutta muuten vuonomaisemat olivat varsin kauniit myös aivan Oslon lähettyvillä. Sääkin suosi ja ulkona tarkeni jotenkuten t-paidassa, kun aurinko paistoi.
Langdokkista ajelimme Ruotsin puolelle Karlstadiin, missä jalkauduimme ensimmäistä kertaa koko matkalla ravintolaan illalliselle. Oluen ystävinä yhdistimme kaksi kärpästä ja valitsimme paikaksi Carldstad Ölhallin, missä pääsimme syönnin lisäksi maistamaan paria uutta olutta.
Karlstadista olikin enää ajettava takaisin Kapellskäriin ja noustava iltalauttaan, joka kuljetti meidät takaisin Naantaliin. Taitoimme myös paluumatkan Finnsiriuksen kyydissä, mutta tällä kertaa lautan yövuorolla. Unet laivalla olivat varsin makoisat, vaikka nukuimme autossakin pääosin oikein hyvin.
Automatka vuonojen Norjassa: reittikartta
Aloitimme ja päätimme matkamme Helsinkiin. Ajokilometrejä kertyi 11 yön matkalla yhteensä noin 3400, mikä tarkoittaa reilun 300 kilometrin ajamista päivässä. Se ei välttämättä kuulosta kovin paljolta, mutta Norjan kapeilla ja mutkaisilla teillä ajaminen on todella hidasta, joten aikaa kuluu merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi Suomessa tai Ruotsissa ajellessa.
Vaihdoimme yöpymispaikkaa joka päivä, vaikka monessa kohteessa olisi mielellään viipynyt pidempäänkin. Tämä reissu oli meille kuitenkin ensisijaisesti maisemareittien matka. Halusimme tehdä upeita maisemia sisältävän ympyräkierroksen käytettävissä olevassa ajassa ja nähdä mahdollisimman paljon.
Autossa istuminen ei siis harmittanut – olivathan ympäröivät näkymät todella upeita. Täytyy myös todeta, että paikoin ei olisi edes huvittanut mennä ulos autosta sateeseen ja tuuleen palelemaan, vaikka maisemat upeat olivatkin. Säälle ei voi mitään, joten sitä on turha surkutella. Voi vain todeta, että onneksi ei satanut koko aikaa vaan saimme nauttia myös auringonpaisteesta.
Reissu onnistui kaikkiaan hienosti. Nyt tiedämme aika hyvin, millaista vuonojen Norjassa on ajella ja millaisia maisemia sieltä löytyy. Lähtisin mielelläni samoille seuduille uudestaankin!
Yöpymiset automatkalla Norjassa – Norja on karavaanareille loistava maa
Koska olimme liikkeellä retkeilyautolla, meillä oli majoitus omasta takaa. Lähdimme matkalle aikomuksenamme yöpyä jokaisenoikeuksien turvin ilmaiseksi niin sanotusti puskaparkeissa. Olimme varautuneet siihen, että sopivia paikkoja olisi odotettua vaikeampi löytää, jolloin olisimme hyödyntäneet leirintäalueita tai tarpeen vaatiessa hotelleja. Vaikeuksia ei kuitenkaan ollut, joten emme lopulta käyttäneet matkalla lainkaan maksullisia majoituksia. Ilmainen yöpaikka löytyi lähes joka ilta helposti, ja osa paikoista oli todella kauniissa ympäristössä.
Jos ei halua yöpyä puskaparkeissa, leirintäalueita on vuonojen Norjassa todella paljon ja ne ovat usein loistavilla paikoilla. Niillä yöpyisi oikein mielellään, vaikka me emme nyt tällä kertaa niin tehneetkään.
Norja on automatkailijan unelma paitsi maisemiltaan, myös palveluiltaan. Saimme tyhjennettyä ja täydennettyä auton vedet helposti täysin ilmaiseksi etsimällä sopivia paikkoja Park4Night-sovelluksesta. Vesien täyttäminen ja tyhjentäminen olisi toki onnistunut tarvittaessa pientä maksua vastaan myös leirintäalueilla, mutta sille ei tullut tarvetta, kun ilmaisiakin paikkoja oli helposti löydettävissä.
Matkan yöpymiset:
- Yö 1: Naantali
- Yö 2: Örebro, Ruotsi
- Yö 3: Hamar, Norja
- Yö 4: Åndalsnes, Norja
- Yö 5: Lom, Norja
- Yö 6: Lærdalsøyri, Sognevuono, Norja
- Yö 7: Steinstø, Hardangerinvuono, Norja
- Yö 8: Gamleveien Haukeli, Røldal, Norja
- Yö 9: Langdokk, Holmestrandsfjorden, Norja
- Yö 10: Karlstad, Ruotsi
- Yö 11: Finnlinesin lautta Kapellskäristä Naantaliin
Autolla Norjassa: matkan kustannukset
Yöpymiset (yhtä laivalla vietettyä yötä lukuun ottamatta) tai auton vesien tyhjentämiset tai täytöt eivät maksaneet meille mitään, mutta muita kuluja matkalta toki kertyi. Koko 11 päivän matkan loppulaskuksi muodostui noin 1160 euroa meiltä kahdelta eli noin 53 euroa päivässä per lärvi.
Tiemaksujen osuus edellä mainitusta summasta oli noin 30 euroa. Norjassa tietullit voi maksaa joko rekisteröitymällä hyvissä ajoin jo kotimaassa ennen matkaa (jolloin saa postitse autoon kiinnitettävän tietullitarran ja alennusta tulleista) tai hoitamalla asian sähköisellä rekisteröitymisellä ja maksamalla kortilla tai laskulla jälkikäteen (ei alennuksia). Me emme tehneet rekisteröintiä etukäteen ennen matkaa vaan tein rekisteröinnin matkan aikana ja jäin odottelemaan laskua. Se saapui lataamaani Epass24-sovellukseen noin kuukausi matkan jälkeen ja sen sai maksettua kätevästi sovelluksessa luottokortilla. Tietulleista löytyy tarkempaa tietoa Epass24-sivustolta.
Yllä mainitusta kokonaisbudjetista suurin siivu tuli polttoaineesta, johon upposi noin 510 euroa eli noin 46 euroa kutakin matkalla vietettyä yötä kohti. Summassa on mukana sekä dieselin tankkauksia että adbluen tankkauksia. Dieselin keskihinta matkalla oli noin 1,98 euroa litralta.
Muita liikkumiskuluja kertyi Finnlinesin lauttalipuista, jotka maksoivat edestakaisin noin 219 euroa. Lisäksi noin 21 euroa meni vuonojen ylityksiin lautoilla Norjassa.
Ruokaostoksiin kaupoissa meillä kului 11 päivän reissun aikana yhteensä noin 253 euroa eli noin 23 euroa per päivä (eli noin 11,50 euroa per lärvi per päivä). Maistelimme muutamia norjalaisia erikoisuuksia, mutta emme mitään ylettömän kallista. Tai miten sen nyt ottaa – ruokakaupoissa kierrellessä tuli nimittäin todettua, että yhtään mikään ruoka ei ole Norjassa erityisen edullista. Ruokaostosten summaa tarkastellessa on hyvä huomioida, että meillä oli autossa jotakin evästä mukana kotoa (esim. kahvia), mutta noiden eväiden hinnat eivät ole mukana edellä mainitussa summassa. Ravintolakuluja kertyi koko matkan aikana noin 105 euroa Ruotsin Karlstadissa ulkona viettämästämme illasta ja yhdestä tienvarsiravintolassa nautitusta lounaasta.
***
Summa summarum: automatka Norjassa oli maisemiltaan todella upea ja tuli huomattua (jälleen), miten erinomainen maa Norja on automatkailijan näkökulmasta. Kirjoitan vielä erikseen omat juttunsa muutamista matkan kohokohdista. Syksy oli kohdalle osuneista sadesäistä ja paikoin viileästä ilmasta huolimatta hyvä aika tällaiselle matkalle, sillä Norja on syystäkin todella suosittu automatkailumaa, mikä tarkoittaa kesäisin kovia ruuhkia. Nytkin karavaanareita ja kaikenkarvaisia pakumatkailijoita oli liikkeellä reilusti, mutta ei ruuhkaksi asti. Myöskään hyttysistä ei tarvinnut kärsiä muualla kuin tuulilasissa Ruotsin läpi ajellessa.
Oletko autoillut Norjassa tai haaveiletko automatkasta Norjaan?
Lue myös:
- Autolla Norjassa: Varanginvuonon maisematie
- Finnlinesin uudet laivat Finncanopus ja Finnsirius
- Automatka: Via Balticaa Espanjasta Suomeen
- Road trip Euroopassa: kootut vinkit
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Eteläisempi Norja vuonoineen kiinnostaisi itseäni paljon. Eniten meitä kiinnostaisi siellä ilman muuta paikointi. Onneksi alue on niin upea, että vaikka säät eivät oikein patikointia mahdollistaisi, maisemista pääsee kuitenkin nauttimaan autolla ajaessa. Olemme tosiaan automatkailleet Norjassa, mutta toistaiseksi vain Pohjoisemmassa Norjassa – useamman kerran. Seuraavaksi tosiaan on vuorossa varmaankin eteläisempi Norja.
Meilläkin on takana muutama Norjan-reissu, joista tämän viimeisimmän lisäksi jäi erityisesti mieleen Varanginvuonon maisematie Pohjois-Norjassa. Mietimme tälle syksylle Lofootteja, mutta alkoi olla sen verran myöhäinen syksy ja pohjoisessa jo kylmät säät, että ei uskallettu ottaa riskiä kesärenkailla sinne lähtemisestä.
Kiitos tuosta postauksesta, Jenni!
Mielenkiintoista monessakin mielessä!
Tuo on meille tuttua seutua henkilöautoreissujemme johdosta. Ensi kesänä on tavoitteenamme mennä tuonne asuntoautolla, joten siinä mielessäkin pitää laittaa juttusi talteen.
Innostuimme uudelleen matkailuautoilusta ja teimme parin viikon matkan Pohjois-Norjaan. Siitä reissustamme on useita postauksia sivustollamme http://www.appamatkustaa.fi
Kiva, että pidät juttua hyödyllisenä! Automatkailijalle löytyy täältä minun blogistani paljon muitakin vinkkejä, onhan autolla reissaaminen meille se yleisin tapa matkailla. Autoreissuja on tullut tehtyä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.