Kesän toinen autoreissu Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan starttasi vain pari viikkoa edellisen automatkan päätyttyä. Siltä se myös tuntui: reissuun valmistautuminen jäi vähän puolitiehen reissujen välissä olleiden työkiireiden takia. Saimme kuitenkin kamat jotenkuten kasaan ja auton kohti Naantalia aikataulun mukaan. Parin viikon kierros läntisessä Euroopassa oli alullaan!
Alla oli tällä kertaa asuntoauto, mikä vaikutti reittivalintaamme. Pyörsimme Hemmon kanssa yhteistuumin mielipiteemme Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan ajamisesta. “Ei enää ikinä” muuttui muotoon “no okei, tämän kerran”, koska autolauttaliput suoraan Saksaan ovat merkittävästi kalliimmat ja asuntoautolla matkustaessa hintaero voi muodostua varausajankohdasta riippuen vielä paljon suuremmaksi kuin henkilöautolla. (Liput hinnoitellaan muutenkin auton koon mukaan.)
Laskin pari vuotta sitten, että hintaeroa henkilöautolla reissatessa on Ruotsin hyväksi parisataa euroa, kun otetaan huomioon polttoainekulut Ruotsin läpi ajamisesta, eli ei hirveästi. Tällä kertaa meillä oli kuitenkin reissuaikaa vain säälittävät kaksi viikkoa ja alla kalliimpien lippujen asuntoauto, joten päiväkohtaisessa budjetissa ero Ruotsin- ja Saksan-lauttojen välillä oli melko iso. Sen takia punninnassa tällä kertaa Ruotsi voitti.
Edellisen kerran ajoimme Ruotsin ja Tanskan läpi Saksaan tasan kymmenen vuotta sitten ensimmäisellä yhteisellä autoreissullamme, mutta sittemmin olemme Saksaan suunnatessamme menneet sinne aina suoraan autolautalla Suomesta. Never say never, kuten sanonta kuuluu, ja niin olimme taas samalla kymmenen vuoden takaisella reitillä ensin Naantalista Kapellskäriin ja sieltä nami laudassa etelää kohti.
- Menopaluu Naantalista Kapellskäriin maksoi kahdelta hengeltä ja yli 6-metriseltä asuntoautolta 391,51 euroa. Finnlinesin reitillä Naantali-Kapellskär liput sisältävät ateriat laivalla. Ostin liput, joissa ei ollut muutosmahdollisuutta, koska ne olivat edullisemmat. Lähtö oli 1.6.2018.
- Vertailun vuoksi: henkilöautolla sama olisi maksanut noin 140 euroa vähemmän. Ruotsin kautta mennessä hintaero ei siis ole valtaisa asuntoauton ja henkilöauton välillä. Hinnat ovat keväältä 2018, jolloin ostin kyseiset liput.
900 kilometriä tylsää moottoritietä
Ruotsin ja Tanskan kautta saa henkilöautolla huitaistua Saksaan nopeammin kuin hitaammalla asuntoautolla, mutta matka on taitettavissa kummalla tahansa yhden päivän aikana. Finnlinesin lautta on Kapellskärissä mukavasti jo kello 6.15 aamulla. Matkaa on edessä reitistä ja tietysti määränpäästä riippuen noin 900 kilometriä, joten aikainen startti ajopäivälle on tervetullut.
Me päätimme vasta Ruotsissa ajaessamme, että tarkka illan päätepisteemme Saksassa on Fehmarn. Sinne pääsee näppärästi Tanskasta ottamalla lautan välille Rødbyhavn–Puttgarden.
Kapellskärissä ei ollut pilvenhattaraakaan, kun lähdimme köröttelemään kohti etelää. Navigaattori näytti Puttgardeniin olevan matkaa 894 kilometriä. Tunnelma huiteli katossa, kuten aina automatkojen alussa, vaikka edessä oli puuduttavan pitkä päivä auton penkissä. Automatkoissa vain on sellaista taikaa ja fiilistä, jota en saa mistään muusta reissaamisesta. Ajoimme koko matkan Ruotsin läpi nopeinta reittiä eli nelostietä Helsingborgiin, mistä jatkoimme kohti Malmöä ja sieltä Tanskan puolelle Juutinrauman siltaa.
Matkalla fiilistelin nykyisen reissaamisen helppoutta. Kymmenen vuotta sitten ei tullut mieleenkään, että tien päällä voisi ostaa kännykällä netistä lippuja edessä oleville silloille tai lauttoihin. Voi olla, että se olisi ollut jo silloin mahdollista, mutta itse en ollut siinä määrin teknologinen edelläkävijä, että olisin moista mahdollisuutta tajunnut hyödyntää. Nyt nappasin motaria huristellessamme kännykällä netistä yhdistelmälipun Juutinrauman sillalle (Øresundbron), joka siis kulkee välillä Malmö–Kööpenhamina, ja lauttaan välille Rødbyhavn–Puttgarden. Arvelimme lippuja ostaessani, että ehtisimme kello 19.45 lähtevään lauttaan. Ajopäivä oli siis todellakin pitkä.
- Harkitsimme alun perin menevämme yöksi Skageniin Tanskaan, mutta hylkäsimme ajatuksen lähtöä edeltävällä viikolla aikataulusyistä, sääennusteiden takia ja siksi, että Saksa poltteli paljon enemmän. Lautta Skageniin kulkee välillä Göteborg–Fredrikshavn, mutta lauttoja kulkee vain muutama päivässä. Tämä epäilytti, sillä jos olisimme missanneet lautan, meidän olisi pitänyt jäädä Göteborgiin yöksi, mikä ei kiinnostanut. Matkapäiviä oli liian vähän, jota niitä olisi huvittanut tuhlata sinne.
- Rødby-Puttgarden -välin lautat Tanskasta Saksaan kulkevat 45 minuutin välein, joten aikataulu ei ole niin kriittinen. Siispä valitsimme tämän vaihtoehdon.
Ei koskaan enää?
Reissumme alkoi kesäkuun alussa ja kaikkein kuumin päivä osui tietenkin juuri ajopäivälle Ruotsin ja Tanskan läpi Saksaan. Eihän siinä muuten mitään, mutta autossa ei ollut ilmastointia ja ajoimme tosiaan kohti etelää koko päivän aamusta iltaan. Asuntoauton iso tuulilasi päästää auringon ja sen myötä kuumuuden sisään vielä pahemmin kuin henkilöauto, joten pysähdyksiä kertyi matkalla ihan älyttömästi vain siitä syystä, että autossa ei kerta kaikkiaan pystynyt olemaan. Ihmettelen syvästi, miten automatkailusta koskaan pystyi tulemaan suosittua ajanvietettä ennen ilmastoinnin aikaa! Nykyään, kun ilmastointiin on tottunut, tuntuu hellesäällä autoilu ilman sitä todella tuskaiselta.
Ei siis koskaan enää autoa, jossa ei ole ilmastointia, kiitos. (Olen muuten vannonut tätäkin jo aiemmin ainakin ajaessamme Australian itärannikon halki ilmastoimattomalla asuntoautolla. Alkumatkan tropiikissa vasta kuuma olikin! Mutta jospa ei enää kolmatta kertaa lähdettäisi vastaavaan…)
Nyt kun tätä Ruotsin ja Tanskan kautta ajamista Saksaan tuli kokeiltua toistamiseen, yhdyn edelleen omaan aiempaan mielipiteeseeni: menen ennemmin lautalla suoraan Saksaan kuin ajan Ruotsin läpi, vaikka lautta Saksaan maksaa enemmän. Päiväkohtaisen budjetin nimissä tehty valinta ajella Ruotsin ja Tanskan kautta oli ihan okei näin kymmenen vuoden tauon jälkeen, mutta kyllä tämä reitti on nyt taas nähty vuosiksi eteenpäin. Jos olen matkalla mahdollisimman suoraan ja nopeasti Saksaan, Ruotsin läpi ajaminen on huomattavasti puuduttavampi vaihtoehto kuin suora lautta Suomesta Saksaan. Eri asia on, jos on enemmän aikaa tai Keski-Eurooppa ei kuumottele mielessä yhtä pahasti kuin minulla ja Hemmolla.
Paluumatkalla takaisin Suomeen ajoimme tällä kesäreissulla niin ikään Ruotsin kautta, mutta eri reittiä, ja yövyimme paluumatkalla Öölannissa. Sillä tavalla hommassa oli paljon enemmän ideaa, mutta ei Ruotsi silti minuun koskaan samalla tavalla iske kuin Saksa. Kiva oli kuitenkin käydä. Öölannissa on idyllisen kaunista, joten se oli ihan mukava stoppi paluumatkalla.
Millaisia kokemuksia sinulla on automatkoilta Ruotsista ja Tanskasta?
Lue myös:
- 2 viikkoa autolla Länsi-Euroopassa: reitti
- Saksa matkailumaana – miksi tykkään Saksasta niin paljon?
- Autolautalla Saksaan – ABC
- Automatkailu Euroopassa: 10 vinkkiä
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Mä olen miettinyt tuntuisiko mennessä pitkä laivamatka Saksaan liian puuduttavalta, verraten siihen että Ruotsin kautta ajaessa pääsee nopeammin liikkeelle. Mutta takaisin tulisin mieluummmin suoraan Saksasta, sillä reissun loppuun yksi rento meripäivä sopii erinomaisesti.
Kun valitsee Ruotsin, siihen kannattaisi tosiaan varata edes pari päivää. Rannikkoreitillä matkan varrelle osuu Öölannin lisäksi mm. Kalmar ja Ystad ristikkotaloineen.
Tosin siitäkin olen samaa mieltä, että Saksaan on sen verran kiire, ettei Ruotsia malta kovin pitkää aikaa tutkia.
Meitä ei ole laivalla kyllästyttänyt, koska menomatkalla on aina ollut paljon matkaan liittyviä juttuja, joiden parissa saa ajan kulumaan. On esimerkiksi kartoitettu sopivia leirintäalueita, mietitty reittikohteita tarkemmin, kirjoitettu matkapäiväkirjaa ja sen sellaista. Ruotsissa olisi nähtävää, mutta jotenkin ne mahdollisuudet eivät kuitenkaan vedä puoleensa samalla tavalla kuin Saksa ja muu Keski-Eurooppa, joten tuntuu, että aikaa pitäisi olla tosi paljon, että sitä viitsisi käyttää Ruotsiin. Tai sitten tosi vähän, jotta kannattaisi lähteä minnekään muualle. Oli ihan kiva käväistä Öölannissa. Voihan olla, että jos joskus joutuu tekemään jonkun tosi lyhyen road tripin paremman puutteessa, niin silloin voisi ehkä käydä pelkästään Ruotsissa. 🙂
Tuo reittivalinnan nopeus on vähän suhteellista: Saksaan kestää matkustaa laivalla 29h, kun taas Ruotsiin 8,5h (johon lisätään Ruotsin ja Tanskan läpiajo n. 10h).
Meillä on aina loman alkaessa kova kiire Keski-Eurooppaan ja Ruotsin reittiä ajamalla saamme periaatteessa päivän lisää lomaamme. Toisaalta myös sen kiireen takia yli vuorokauden laivamatka tuntuu oikeaa pidemmältä, kun emme ”etene” mihinkään 😀
Meille ajaminen ajamisen vuoksi ei ole se juttu, varsinkaan motarilla, joten ihan mielellään jätetään 900 kilsaa väliin, jos ei ole sinänsä aikomuksena pysähdellä matkalla minnekään. Oltiin tällä Ruotsin ja Tanskan läpi -taktiikalla Saksassa vasta illalla, aivan kuten olisi oltu suoraan Saksaan lautalla mennessä eli matkassa meni suunnilleen yhtä kauan. Aikaa ei voi tässä hirveästi säästää, teki miten teki. Kilsoja sen sijaan voi, ja toisaalta jonkin verran rahaa, riippuen mitä priorisoi. Tavallaan oli ihan kiva vaihteeksi taas ajella tätä reittiä, mutta siitä huolimatta taitaapi olla niin, että ei ihan heti huvita toistaa tätä, jos ei ole aikomuksena nimenomaan kierrellä Ruotsissa. Sen verran puuduttavaa settiä tuo motarin jurnuttaminen tällä reitillä. 🙂
Saapumisaika Saksaanhan riippuu siitä, milloin lähdet Suomesta (ja montako pysähdystä matkalla teet) 🙂 Ja kuten sanottua, meillä säästyy tuo 10h ajamalla – tosin sen kummempia taukoja emme ennen Saksaa usein pitele.
Kyllä, kyllä, kellonaika saapumiselle riippuu tietenkin siitä, monelta on laiva perillä Ruotsissa. Matkaahan se kellonaika ei kilometreissä kuitenkaan lyhennä. 🙂 Yön kun viettää laivalla nukkuen matkalla Ruotsiin Naantalista, niin siinä on jo lähes 12 h mennyt matkaan ennen kuin ollaan Ruotsin maaperällä, kun ottaa huomioon myös matkan ensin Naantaliin (Helsingistä pari tuntia + check-in-aika). Tuo Finnlinesin laiva lähtee 22.30 ja selvitys alkaa 20.30, joten jos siihen suunnilleen tähtää, on Helsingistä lähdettävä 18.30. Ruotsiin saavuttua on sitten tosiaan tuo 920 km ajoa lauttamatkoineen edessä, jos tuonne Fehmarniin ajaa, kuten teimme tällä kertaa. Travemündeen olisi 1000 km. Voihan sen 920-1000 km toki putkeen ajaa edes vessaan pysähtymättä 40-asteisessa autossa (ja tämä lämpötila varjosta takaosastolta, edessä tietenkin huomattavasti kuumempi suorassa paisteessa), jos haluaa, ja siinä sitten säästää ne pysähdykset. 😀 Olisi saattanut tosin henki lähteä nestehukasta, jos olisi kokeiltu. 😀 Mapsin mukaan tähän matkaan menee noin 10 tuntia ja sehän on siis ilman mitään pysähdyksiä tai odotusaikoja satamissa, ruuhkissa jne. Me säästettiin ajallisesti loppujen lopuksi vain joku 2 tuntia tässä ajorumbassa. Stoppeja oli tosi monta siinä kuumuudessa, kuten kirjoitin, mutta muuten ei pysähdelty minnekään ja ajeltiin tietenkin rajoitusten mukaan.
Heippa!
Osaatko sanoa noin suunnilleen kuinka paljon tuli maksamaan matkat, siis laivat, bensat, tiemaksut yms? Ollaan suunniteltu automatkaa Itävaltaan ja vähän kiinnostaisi kuinka paljon matka tulisi maksamaan ilman yöpymisiä ja ruokia 😊 Ja mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon? Pysähdykset rajalla, tullimaksut tms. mitä kaikkea voi vastaan tulla 😊
Moikka! Kiitos kysymyksestä – osaanhan minä, enkä edes suunnilleen vaan sentilleen. Kannattaa tietty huomioida, että henkilöauto todennäköisesti vie vähemmän polttoainetta kuin asuntoauto, jos siis olette henkilöautolla lähdössä. Meillä asuntoauto vei 10 litraa/100 km ja kyseessä oli dieselauto. Ja kuten postauksessa toin esiin, laivalippujen hintaan vaikuttaa auton tyyppi (pituus ja korkeus) ja lähtöpäivä ja laivayhtiö jne. Joka tapauksessa tässä näitä hintoja!
Meidän lähtö- ja paluupäivillemme asuntoauton laivaliput + 2 henkeä maksoivat menomatkalle 154,23 euroa ja paluumatkalle 237,28 euroa. Kyseessä oli tosiaan Finnlinesin reitti Naantali-Kapellskär-Naantali. Ruotsin läpi ajoa Malmöön tuli aika tarkkaan 700 kilometriä ja jos lasketaan tuolle matkalle hinta Ruotsin dieselin hinnan mukaan (kesäkuussa 2018 se oli 1,49 euroa/litra), maksoi polttoaine tuolta väliltä 104 euroa. Siihen vielä parisataa kilometriä Tanskan puolella ennen kuin olimme Saksassa eli noin 30 euroa lisää siitä pätkästä Ruotsin dieselin hinnalla laskettuna. Polttoaineen hinta tietenkin vaihtelee maittain ja asemittain ja kulutus luonnollisesti riippuu autosta, jolla ajetaan. Loppujen lopuksi polttoainekulut ovat usein tällaisilla automatkoilla melko pieni osuus matkan kokonaiskustannuksista, koska yöpymiseen ja syömiseen menee yleensä aika paljon rahaa. Tällä Ruotsi-reitillä Tanskan puolelle meneminen Juutinrauman siltaa + lauttalippu välille Rødbyhavn–Puttgarden maksoi 205,75 euroa (tämä oli yhdistelmälippu, joka oli jonkin verran edullisempi kuin kyseisten lippujen ostaminen erikseen). Kuten tästä jo voit laskea, Ruotsin ja Tanskan kautta ajamiseen uppoaa aika paljon muutakin rahaa kuin vain se laivalipun hinta, joka voi henkilöautolle olla vain satasen luokkaa. Kannattaa laittaa haaveissa oleva reitti Google Mapsiin, josta näkee sitten paljonko kilometrejä tulisi, ja siitä voi sitten nuo polttoainekulut laskea aika hyvin. Laivalippujen hintoja kannattaa vertailla eri yhtiöiden sivuilta, ne voivat vaihdella jonkin verran matkustuspäivistä riippuen (kesällä yleensä kalleinta).
Moottoritietulleja ei toistaiseksi ole Saksassa, joten niihin ei siellä uppoa rahaa, mutta monissa muissa maissa on, tai sitten käytössä on ns. moottoritietarra (vignette), joka pitää hankkia ennen motarille menoa. Esimerkiksi Itävallassa on juuri näin. Näistä yleisistä automatkailun asioista suosittelen lämpimästi ihan ensimmäisenä tutustumaan Autoliiton sivuilla olevaan Matkalla-osioon: https://www.autoliitto.fi/matkailu/hyva-tietaa/ennen-matkaa. Siellä on paljon hyödyllistä tietoa, myös noista tietulleista ja moottoritietarroista sekä esim. vihreästä kortista (liikennevakuutustodistus, joka on oltava mukana), matkalle valmistautumisesta ja tosi monista muista tärkeistä jutuista. Matkakertomuksia eri reissuilta löytyy täältä blogistani autolla Euroopassa -tägin alta: https://www.unelmatrippi.fi/tag/autolla-euroopassa/.
Mahtavaa reissua ja kysele toki kokemuksia, jos tulee mieleen jotain!
Kuulostaapa upealta reissulta! Nostan hattua että heti jaksoitte lähteä uudelle reissulle. Onko teille tullut ikinä reissuilla hinauksen tarvetta tai auto hajonnut tien päällä? Se on itsellä suurin pelko ja miksi en ole vielä ulkomaille lähtenyt ajelemaan.
On meillä kerran reissussa tyhjentynyt rengas ja pari kertaa on käynnistetty auto kaapeleilla. Hinaukselle ei ole koskaan ollut tarvetta, ei Suomessa eikä ulkomailla. Mutta jos jotain sattuu, niin vinkkinä, että Autoliiton Plus-jäsen saa kattavasti apua niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ei tarvitse stressata.
Me oltiin 4 lapsen kanssa automatkalla Ruotsin kautta. Yövyimme ensin Öölannissa ja ajoimme rantatietä pitkin Ystadiin. Ystad oli fantastinen kaupunki, jossa Stonehengeä muistuttava nähtävyys jyrkällä rannikolla. Aivan mahtava paikka! Siitä suuntasimme Tanskaan. Ensin sukuloimaan Köpikseen ja sitten Legolandiin. Tämän jälkeen melko tiukalla aikataululla vietimme 2 vrk dyyneillä ja kävimme Skagenissa. Saksaan päin mentäessä yövyimme vielä Hvide-Sandessa aivan loistavassa kylpylässä dyynien äärellä. Tanskaan on nyt suunnitteilla dyyneille rennompi matka. Ne olivat upeita paikkoja. Saksan moottoritiellä jouduimme 9 tunnin ruuhkajonoon ja sen vuoksi jäi päivä Hampurissa näkemättä. Suuntana oli Berliini ja Puolan Leba, joka oli myös aivan upea paikka. Tultiin Baltian kautta takaisin.
Kuulostaa hienolta reissulta! Erityisesti nuo dyynikohteet kuulostavat kiinnostavilta. Mekin olemme käyneet monilla dyyneillä Euroopassa.
Ruuhkat voivat tosiaan välillä Euroopan ja varsinkin Saksan teillä yllättää. Me usein välttelemme moottoriteitä vähän tuostakin syystä, mutta eihän se tietysti aina ole mahdollista, joten välillä saattaa joutua ruuhkaan seisomaan.