Pekingistä etelään ja kypsyminen Kiinaan

Koimme Pekingissä ja Kiinassa ylipäätään joitakin hienoja elämyksiä, kuten vierailun Kiinan muurille ja Kesäpalatsiin. Nautimme pääosin myös kokeilemistamme ruuista. Valitettavasti moni asia Kiinassa kuitenkin tökki ja pahasti, ja tästä johtuen teimme äkkinäisen muutoksen suunnitelmissa.

20141001_102504-m
En tiedä mitä tämä naposteltava oli, mutta hyvältä se maistui.

Sensuuri häiritsee ja netti toimii surkeasti

Verkon jatkuva (mahdollisesti tahallinen VPN-yhteyksien käytön estämiseksi järjestetty) pätkiminen otti Kiinassa kupoliin melko rankasti heti alusta lähtien. Googlen palveluista toimii Kiinassa vain osa, joten emme esimerkiksi päässeet Driveen, jossa meillä on tallennettuna matkaa varten kaikenlaista dataa ja suunnitelmia. Hakukoneena oli käytettävä jotakin muuta kuin Googlea (enemmänkin tottumuskysymys kuin ongelma, vaikkakin olen sitä mieltä, että ihmisen täytyy saada itse valita käyttämänsä palvelut) ja esimerkiksi Bloggeriin ei ollut asiaa.

Kuten aiemmin totesin, myös hupihommat häiriintyivät, kun Facebook ei toiminut ja myös Instagram suljettiin Manner-Kiinassa juuri vierailumme aikana Hongkongin mielenosoitusten takia. Seurasimme Hongkongin tilanteen kehittymistä Manner-Kiinasta käsin mielenkiinnolla, sillä olimme menossa seuraavaksi Honkkareihin– mikäli tilanne ei siis olisi kehittynyt niin pahaksi, että suunnitelmaa olisi muutettava. Esimerkiksi hongkongilaisen South China Morning Postin sivuille pääsy oli Kiinassa estetty ja suomalainen media raportoi tilanteesta meidän näkökulmastamme liian harvakseltaan ja liian yleisluontoisesti. Esimerkiksi brittiläisen Guardianin kautta tilanteen seuranta kuitenkin onnistui.

Saasteet ja siisteystaso kaipaavat petrausta

Saasteet olivat sensuurin ja surkean verkon lisäksi kolmas Kiinassa meitä rassannut asia. Jo muutaman päivän jälkeen saasteesta sakea ilma alkoi suorastaan kuvottaa ja myös huolestuttaa. Yleisfiilis oli muutenkin jokseenkin nihkeä jo alusta lähtien, kun listimme torakoita hotellihuoneessamme Pekingissä.

DSC_0057-m
Saasteesta harmaa horisontti Xi’anissa

Kiinalaisten käytöstavat tai pikemminkin niiden puute (näin länsimaisesta näkökulmasta) eivät myöskään parantaneet käsitystämme maasta. Törkeä töniminen ja tuuppiminen, röyhkeääkin röyhkeämpi etuilu, kaduille klimppiminen ja äänekäs räkiminen sekä vastaantulijoiden naamaa päin yskiminen jäivät päällimmäisinä mieleen kiinalaisten käyttäytymisestä.

Siisteystasosta ei voi edes puhua samassa lauseessa sellaisten maiden kanssa, joissa siivoojat oikeasti tekevätkin jotakin eivätkä vain istu perseellään – anteeksi vain. Tokikaan ei voi yleistää, että kaikki kiinalaiset käyttäytyisivät sikaillen eikä missään olisi siistiä (kiinalaisessa pikajunassa oli!), mutta kohtasimme joka tapauksessa negatiivisia asioita sen verran paljon ja usein, että se vaikutti kielteisesti viihtyvyyteemme Kiinassa.

DSC_0064-m
Polkupyöriä Xi’anin kaupunginmuurilla

Kypsyminen ja lopulta luovuttaminen

Jatkoimme Pekingistä junalla Xi’aniin. Siellä ulkoilimme jälleen saasteista välittämättä kaupungilla ja kiersimme kävellen esimerkiksi Xi’anin noin 13 kilometriä pitkän kaupunginmuurin. Kaupungissa oli mukavasti markkinameininkiä, sillä olimme siellä Kiinan kansallispäivän yhteydessä olevien vapaapäivien aikaan.

Terrakotta-armeijaa emme päässeet katsomaan, sillä busseissa ei yksinkertaisesti ollut tilaa tai jos olisikin ollut, se olisi selvinnyt vasta tuntien jonottamisen jälkeen. Noin stadionillinen vapaapäiviään viettäviä kiinalaisia jonotti terrakotta-armeijalle meneviin autoihin. Hemmo on käynyt katsomassa savisotilaita aiemmalla Kiinan-vierailullaan, joten tämä pieni takaisku koski vain minua. Selvinnen elämässä eteenpäin ilman terrakotta-armeijan näkemistäkin.

20141002_172503-m
Kauppakujalla Xi’anissa

DSC_0081-m
Xi’anin kaupunginmuurilla lenkkeilemässä

Xi’anista matkamme jatkui Zhengzhouhun, tuohon sähkömopojen luvattuun kaupunkiin. Vietnamissa käyneet tietävät, että siellä mopoja on kaikkialla. Sielläkin, missä niitä ei uskoisi olevan. Zhengzhoussa oli tismalleen sama meininki, mutta kiinalaiseen tapaan kaikki mopot olivat sähkömopoja eli äänettömästi vierelle joka suunnasta solahtavia säikyttelijöitä. Liikenne oli nähtävyys itsessään tällaisille naiiveille valkonaamoille, joiden kotimaassa on tapana noudattaa liikennesääntöjä. Yllättävän hyvin mopojen joukossa kuitenkin tottuu etenemään: rohkeasti ja varmasti vain tien yli tasaista vauhtia, mopot kyllä väistävät (enimmäkseen).

Zhengzhoussa käytimme aikaa rentoutumiseen hotellilla, joka oli tällä kertaa astetta parempi ja silti naurettavan edullinen. Yritimme jonkin aikaa karistaa Kiinan aiheuttamaa ärsytystä asenteistamme siinä kuitenkaan onnistumatta. Totesimme, että meistä ei ole Kiinassa lomailijoiksi ja muutimme Kiinan osalta valmiiksi laadittuja suunnitelmiamme. Ostoskoriin pajahtivat lennot Zhengzhousta Hongkongiin ja hotellivaraus Kowloonin vilkkaalta alueelta. Fiilis parani sen sileän tien. Rahallista tappiota suunnitelmien muutoksesta ei juuri tullut, sillä saimme peruttua Shanghain-hotellimme yhden yön veloituksella ja Huangshanin-hotellista peruutusmaksua ei mennyt lainkaan. Matkalippuja näiden etappien välille emme olleet vielä hankkineet.

P.S. Olemme tällä hetkellä Vietnamissa ja männä päivänä juttelimme muutaman manchesterilaisen matkaajan kanssa Kiina-kokemuksista. Oli suorastaan lohduttavaa kuulla, että he olivat kypsyneet Manner-Kiinassa aivan samoihin asioihin kuin mekin ja muuttaneet suunnitelmiaan lennossa. Heillä oli ollut jopa valmiiksi hankittuina multiple entry -viisumit, joiden käytöstä he rahallisista tappioista huolimatta luopuivat Kiinaan kyllästyttyään ja siirtyivät muihin maihin. Kaikkialla ei voi viihtyä, se tuli huomattua.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail