Mozartin synnyinkaupungista Salzburgista löytyy kaupunkia yläpuolelta valvova komea linnoitus, kaunis vanhakaupunki, melkoinen panimotarjonta, upeaa puutarhaa ja tietysti kaikkea Mozartiin liittyvää. Salzburg on Itävallan neljänneksi suurin kaupunki ja maan epävirallinen olutpääkaupunki. Meillä oli kaupungissa oikein onnistunut turreilu- ja herkuttelupäivä, joten päätin kirjoittaa päivän ohjelmastamme tämän jutun. Mitä Salzburgissa ehtii tehdä yhden päivän aikana?
Juttua päivitetty 8.8.2021
Liikkeelle Salzburg-kortin turvin
Kätevä ja verrattain edullinen tapa tutkia Salzburgia on hommata Salzburg-kortti, jolla pääsee muun muassa ilmaiseksi sisään Salzburgin museoihin, saa liikkua veloituksetta julkisilla kulkuvälineillä ja Untersbergin funikulaarilla ja voi halutessaan hypätä mukaan tunnin mittaiselle jokiristeilylle.
Lisäksi kortilla saa alennusta monien tapahtumien lipuista. Kortteja on erilaisia; vuorokauden kortti maksaa 26 euroa (elokuu 2021). Salzburgin turismisivuilta löytyy lisätietoa Salzburg-kortista.
Me laskimme, että kortin ostamalla jää aika helposti voitolle, joten otimme 24 tunnin kortit ja lähdimme tutkimaan kaupunkia.
Hohensalzburgin linnoitus tarkkailee kaupunkia yläpuolelta
Suuntasimme ensimmäiseksi Hohensalzburgin linnoitukselle, joka on korkealla mäen päällä kaupungin yllä. Valkoinen linnoitus näkyy lähes joka puolelle kaupunkiin. Ylös pääsee näppärästi vuodesta 1892 käytössä olleella Untersbergin funikulaarilla. Kävelläkin voi.
Hohensalzburgin rakentaminen aloitettiin 1077, ja se on suurin kokonaan säilynyt linnoitus Keski-Euroopassa. Omin päin sen kiertämisestä ei välttämättä saa irti ihan kaikkea mahdollista, mutta kun meillä oli juuri takana opastettu rundi Hohenwerfenin linnassa, emme täällä sellaista halunneetkaan vaan haimme vähän kevyempää kokemusta.
Linnoitukselta on hulppeat näkymät Salzburgin kaupunkiin ja muuallekin ympäröivään maastoon. Kiertelimme pihoilla ja muureilla maisemia ihailemassa, nautimme kahvit linnan pihalla ja katsastimme linnoituksen historiaa dokumentoivan museon. Turreilupäivä Salzburgissa lähti tällä tavalla mukavasti käyntiin.
Lounaaksi possunpotkaa ja olutta
Salzburgin vanhassakaupungissa on nättejä kortteleita. Tepastelimme kulta- ja antiikkikauppojen ja monien muiden putiikkien reunustamaa Goldgasse-katua ja kulman takaa Brodgasselta löysimme kadun laitaan pystytetyn terassin. Se kuului Goldene Kugel -ravintolalle. Terassilla oli mukava levähtää hetki ja nauttia Salzburgin ilmapiiristä.
Söin ravintolassa lounaaksi röstiperuna-annoksen savulohella ja salaatilla, ja tuo annos oli todella herkullinen. Hemmo pitäytyi paikallisemmassa sapuskassa ja tilasi possunpotkaa – herkullista sekin. Oluttakin maistoimme, mutta täällä se ei ollut paikallista vaan müncheniläistä Augustineria. Salzburgissakin kyllä on Augustiner Bräu -niminen luostaripanimo, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1621.
Vierailu Mozartin synnyinkodissa
Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) kuuluu varmasti maailman tunnetuimpiin säveltäjiin. Lapsineron synnyinkoti löytyy Salzburgin keskustasta, vanhankaupungin sydämestä, modernien ketjuliikkeiden naapurista Getreidegasselta.
Mozartin synnyinkodista on tehty museo, jossa kannattaa mielestäni piipahtaa. Ensinnäkin museo on sen verran inhimillisen kokoinen, että siellä ei kulu tuhottomasti aikaa, joten se on näppärä tärppi Salzburgiin. Toisekseen museo on oikeasti mielenkiintoinen, jos musiikki ja historia yhtään kiehtovat. Ensimmäisen sinfoniansa 8-vuotiaana kirjoittaneen Mozartin elämäntarina kun on melkoinen.
Vaikka Mozartin synnyinkotiin rakennettu museo on yksi Salzburgin suosituimmista nähtävyyksistä, kesäkuun lopussa siellä ei ollut mitään jäätävää ryysistä. Liekö kävi vain ilmiömäinen tuuri?
Synnyinkodin lisäksi Salzburgissa voi vierailla toisessakin Mozart-museossa. Se on perustettu Mozartin myöhempään asuintaloon ja sijaitsee syntymäkodista katsoen kaupungin läpi virtaavan Salzach-joen vastakkaisella puolella. Välimatkaa näillä kahdella museolla on alle puoli kilometriä.
Stiegl-panimokierros kruunaa iltapäivän
Stiegl-Brauwelt-panimomuseo sijaitsee kahden kilometrin päässä Salzburgin vanhastakaupungista, joten sinne voi hyvin kävellä, mutta myös bussilla pääsee perille oikein kätevästi. Museon lisäksi paikalta löytyy melko kattavan valikoiman sisältävä museo- ja matkamuistokauppa. Stieglillä on aika päheä logo, ja tuolla logolla varustettua tavaraa löytyykin museosta joka lähtöön. Mutta mikä parasta: museon sisäpihalla on biergarten panimotuotteiden maistelua ja miksei ruokailuakin varten.
Ennen maisteluun ryhtymistä kannattaa kuitenkin kiertää itse museo. Stieglin panimomuseossa järjestetään opastettuja kierroksia, mutta omin päin kiertely on niin ikään mahdollista.
Vierailumme aikaan englanninkielisiä kierroksia järjestettiin vain kerran päivässä, kolmelta iltapäivällä, ja me valitettavasti myöhästyimme siitä täpärästi. Kierrosten ajat kannattaa tarkistaa Stieglin sivuilta. Oluen tuotanto ei ollut minulle eikä Hemmolle täysin vierasta ennen museoon menoa, joten sinänsä kierroksen missaaminen ei ollut iso miinus, mutta opastus olisi kuitenkin voinut olla mukava lisä.
Lähdimme aluksi kiertämään saksankielisen ryhmän mukana. Rundin alussa oli videoesitys, tietenkin saksaksi. Totesimme, että ryhmän kanssa kiertely ei paljoa lämmittäisi, sillä kaikkea emme kuitenkaan ymmärtäisi saksankielisestä opastuksesta. Niinpä emme jääneet odottelemaan ryhmää vaan etenimme museon läpi keskenämme.
Stiegl-Brauweltin yläkerroksissa on kesäaikaan paahtavan lämmin, tai ainakin meidän vierailumme aikaan oli. Historiaa henkivä puulattiainen museo on ulkoasussaan omalaatuinen, mutta johtuisiko perinteikkäästä rakennuksesta, että ilmastointi ei tuntunut pelittävän (tai sitä ei ollut).
Koska jätimme saksalaisryhmän taaksemme, huomasimme pian olevamme museossa täysin kahdestaan: heti jäljessämme tuli ainoastaan pieni porukka korealaisia ja saksalainen ryhmä sitten vasta paljon kauempana.
Museossa oli esillä vaikka sun mitä ikivanhaa oluttietoutta ja esineitä, jotka kuljettivat tarinaa Stieglin historiasta ja vähän yleisemminkin olutkulttuurista Itävallassa. Stiegliähän on pantu 1490-luvulta asti, ja olutta ylipäänsä on pantu Salzburgissa yli 600 vuoden ajan.
Olutkulttuuri on Itävallassa olennainen osa gastronomiaa, joten olutta pitää vähintään maistaa Salzburgissa ollessaan, mutta mieluiten ohjelmaan kannattaa ujuttaa myös panimovierailu. Jos olet jo vieraillut Stieglissä niin ei hätää: Salzburgista löytyy kymmenkunta muutakin panimoa ja lisäksi toinen mokoma pienpanimoja.
Stiegl-Brauweltiin pääsee Salzburg-kortilla ilmaiseksi. Meidän vierailumme aikaan sisäänpääsylipun hintaan kuului olutmaistiaisia (kolme parin desin lasillista oluita valinnan mukaan) ja pieni lahja museokaupasta. Ei todellakaan huono diili! Sittemmin systeemi on muuttunut niin, että Salzburg-kortin haltijoiden pitää maksaa maistelusta ja opastuksesta muutama euro lisää. Se ei ole paha hinta, sillä maistelu on kiva kokemus. Maisteluoluet nautitaan museon biergartenissa ympäriltä kuuluvan leppoisan puheensorinan saattelemina. Biergarteniin voi jäädä istuskelemaan oluelle myös museokierroksen jälkeen.
Illallinen terassilla ja kukkaloiston kautta petiin
Turreilupäivän päätteeksi pitää tietysti saada vielä illallista, ja me menimme tässä kohtaa helpoimman kautta. Vanhankaupungin ytimessä on vaikka kuinka paljon ravintoloita, joista valitsimme hienolla säällä sellaisen, jossa illallista pääsi nauttimaan ulkona.
Sternbräun paikalliseen ruokaan ja juomaan keskittyvässä ravintolakompleksissa Griesgassella oli tähän oivat puitteet. Ruuaksi valikoitui perinteistä wiener schnitzeliä ja lasiin tietysti Sternbräun olutta. Lämpimässä kesäillassa terassilla olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta teltta alkoi kutsua väsyneitä matkailijoita jo aikaisin.
Paluumatkalla päärautatieasemalle kävimme vielä vilkaisemassa Mirabellin palatsin 1600-luvulta peräisin olevaa geometristä puutarhaa, joka hämärässäkin näytti erittäin kauniilta. Puutarhassa on filmattu useita kohtauksia The Sound of Musiciin. Itse palatsi on paria poikkeusta lukuun ottamatta virastokäytössä eikä tietenkään muutenkaan iltaisin auki, joten siellä emme käyneet.
Salzburgista jäi hyvä fiilis. Näin oluen ystävänä olin ilahtunut kaupungin oluttarjonnasta, mikä nosti kaupungin pisteitä, mutta muutenkin jäi sellainen tunne, että Salzburgissa olisi paljon kiinnostavaa kierreltävää. Jää nähtäväksi, palaammeko joskus takaisin.
Reitti: Bad Gastein – Hohenwerfen – Salzburg 110 km
Leirintäalue: Camping Nord-Sam
Hinta (2 henkeä, henkilöauto, iso teltta ja sähkö): 33 € per yö
Salzburg oli viiden viikon kesäreissumme yhdestoista yöpymiskaupunki. Viivyimme 2 yötä. Majoituimme Camping Nord-Samissa. Asuinalueella sijaitseva leirintäalue on julkisen liikenteen kannalta hyvällä paikalla: sieltä pääsee bussilla nopeasti keskustaan. Leirintäalue on pieni, mutta siellä on kaikki tarpeellinen (ja myös uima-allas, jota emme tosin käyttäneet). Telttapaikat ovat aika pieniä ja jokseenkin epätasaisia.
Lue myös:
- Salzburgin liepeillä: Hohenwerfenin linna
- Alppien ylitys: Grossglockner Hochalpenstrasse
- Itävalta: maailman suurin jääluola Eisriesenwelt
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Kiva lukea Salzburgista, siitä ei ole taidettu niin kauheasti blogeissa kirjoittaa. Juuri pari viikkoa sitten katselin lentoja sinne, ja mietin, että kaupungin saisi hyvin yhdistettyä johonkin hiihtokohteeseen. 🙂
Voi tosiaan olla, että Salzburgista ei niin kamalasti ole kirjoiteltu. Sama pätee loppujen lopuksi aika moneen eurooppalaiseen kaupunkiin suosituimpia kohteita lukuun ottamatta. Salzburg voisi tosiaan toimia hyvin laskettelulomaan yhdistettynä, ei ollenkaan hullumpi idea! Olen jo pari vuotta haaveillutkin laskettelulomasta Alpeilla… hmm!