Kahdeksan kuukauden maailmanympärimatkalta Suomeen palattuamme minulta ja Hemmolta on kysytty monia asioita matkaan liittyen. Monet kysymykset ovat toistuneet useaan otteeseen, eli selvästi samat asiat kiinnostavat monia. Niinpä päätin koota tähän postaukseen useimmin kysytyt kysymykset vastauksineen.
Miten parisuhde kesti niin pitkän matkan?
Tätä on kysynyt todella moni! Olimme jo ennen maailmanympärimatkaa hyvin tottuneita tuijottelemaan toistemme naamoja 24/7, sillä olemme tehneet monena kesänä kuukauden mittaisen kiertomatkan Euroopassa. Kuukausi on tietysti eri asia kuin kahdeksan kuukautta jatkuvaa yhdessäoloa, mutta mitään normaalista poikkeavaa säröilyä ei matkan aikana ilmennyt. Ehkäpä päinvastoin – olimmehan unelmiemme matkalla!
Sanoisin tässä kohtaa vinkkinä pitkää reissua suunnitteleville, että jos matkakumppanin naama rassaa jo himassa, kannattaa suosiolla unohtaa pitkälle reissulle lähteminen. Reissusta ei taatusti tule kovin onnistunut, jos aika menee tappelemiseen.
Pysyikö budjetti suunnitelmassa vai ylittyikö se?
Pysyimme melko hyvin budjetissa, ja osasyy oli varmasti se, että seurasimme koko ajan tarkasti kulutustamme. Olen kirjoittanut matkan kustannuksista postauksen Eurot riviin – mitä maksoi 8 kuukautta maailmalla?, joten jos rahaosasto kiinnostaa, kannattaa lukaista tuo postaus.
Oliko matka onnistunut?
Lyhyesti ja ytimekkäästi: todellakin! Vaikea uskoa, että kukaan katuisi vastaavalle reissulle lähtemistä. Unelmat on tehty toteutettaviksi, ja reissu ilman muuta kannatti. Siitä jäi muistoja koko loppuelämäksi. Maailmanympärimatka on hienoin matka, jonka kumpikaan meistä on koskaan tehnyt.
Miten olette sopeutuneet Suomeen matkan jälkeen?
Sopeutuminen on mennyt melko sulavasti, vaikka epäilin etukäteen, että paluu tuntuisi kurjalta. Kirjoitin paluufiiliksistä tässä postauksessa. Sen jälkeen kun massiivinen jet lag oli voitettu, arki lähti rullaamaan tutuilla uomillaan ja mielessä pyörivät pian jo uudet reissut.
Luulen, että jotkut kuvittelevat, että olisimme reissussa vain löhönneet palmun alla tekemättä mitään ja paluu olisi kaiken sen lorvailun jälkeen ollut väkisinkin vaikeaa. Tähän kuvitelmaan voin sanoa, että kannattaa kokeilla itse lähtöä vastaavalle reissulle ilman mitään etukäteisvarauksia ja tarkkoja suunnitelmia ja kirjata ylös, kauanko aikaa matkalla kuluu kaikkien järjestelyjen ja suunnitelmien tekemiseen. Homma käy työstä, joskin mukavasta sellaisesta – jos siis sattuu tykkäämään reissusuunnitelmien tekemisestä. Minä en edes halua löhötä palmun alla tekemättä mitään. Se on tylsää.
Me nousimme reissussakin sängystä tavallisesti suht aikaisin, sillä halusimme kierrellä paikkoja ja katsella nähtävyyksiä. Lisäksi kirjoitin koko ajan tätä blogia ja excelöin kaikki kulut sentilleen, mihin myös kului jonkin verran aikaa.
Paluu ei siis ollut hankala rutiinien puutteen vuoksi, koska matkalla muodostuivat toisenlaiset rutiinit. Paluu olisi voinut olla hankala tietynlaisen vapauden menetyksen takia, mutta ihme kyllä niin ei ollut. Paluu olisi voinut olla hankala, jos olisimme palanneet Suomeen keskellä mustinta joulukuuta, mutta me ajoitimme paluumme taktisesti alkukesään.
Mikä oli paras paikka?
Tämä on ihan mahdoton kysymys vastata, joten listaan mieleenpainuvimpia kokemuksia. Niitä matkalla olivat ainakin:
- vierailu Machu Picchussa (Peru),
- Uuden-Seelannin Eteläsaaren maisemissa kurvailu,
- veneretki eläimiä kuhisevassa Tortugueron kansallispuistossa (Costa Rica)
- Iguassun putouksilla (Argentiina ja Brasilia) ja Angkorin temppeleillä (Kambodza) vieraileminen sekä
- Lake Tekapon tähtitaivas Uudessa-Seelannissa.
Näiden lisäksi näimme ja koimme niin paljon kaikkea muuta upeaa monissa eri paikoissa, että on ihan mahdotonta valita ehdotonta ykkösmestaa.
Mikä oli huonoin paikka?
Kiinasta lähdimme suunniteltua aiemmin pois, koska kyllästyimme totaalisesti internetin sensuuriin ja hitaisiin nettiyhteyksiin, saasteiseen hengitysilmaan, kiinalaisten räkimiseen, etuiluun ja tönimiseen sekä yleiseen siivottomuuteen. Korostan, että meillä oli Kiinassa tosi hienojakin kokemuksia, kuten vierailu Kiinan muurilla ja Kesäpalatsissa. Mutta koska poistuimme maasta aiottua aikaisemmin, lienee paikallaan vastata tähän kohtaan Kiina. (Hongkong kuuluu Kiinalle, mutta se on niin sanotusti ihan eri maata – siellä viihdyimme loistavasti.)
Myös Vietnam ansaitsee tässä kohtaa maininnan, sillä Hemmolle jäi Vietnamista huijauskulttuurin takia niin huono fiilis, ettei matkustushaluja sinne enää ole.
Minne haluaisimme mennä uudelleen?
Todella moneen paikkaan olisi hienoa palata, mutta muutamat paikat nousevat ylitse muiden. Kambodzaan ja Etelä-Koreaan olisi kiva tutustua tarkemmin. Menisimme tosin todennäköisesti molemmissa johonkin sellaiseen kaupunkiin, jossa emme maailmanympärimatkalla käyneet. Etelä-Koreassa on loistavaa ruokaa, Kambodza yllätti kokonaisuutena positiivisesti.
Japani on ihan ehdottomasti paluulistalla ja vieläpä aika kärjessä – maa on vain niin uskomaton kaikessa kauneudessaan, siisteydessään ja hifistelyssään. Vaikka shoppailu ei ole yleensä meidän matkoillamme mitenkään merkittävässä roolissa, Japanin kohdalla voisin tehdä poikkeuksen. Minulla on ensi kertaa varten jo ostoslista tehtynä!
Singapore ja Hongkong ovat upeita paikkoja, joten niissä olisi kiva käydä uudelleen. Molemmista löytyy paljon nähtävää ja tekemistä ja hyvää ruokaa.
Amerikoissa Los Angeles ja New York ihastuttivat monipuolisuudellaan ja helppoudellaan, ja meillä jäi molemmista vielä monta paikkaa katsastamatta. Panamaan tai Costa Ricaan voisi olla mukavaa mennä jonkinlaiselle rantalomalle (lue: snorklaamaan ja veneilemään) ja bongailemaan eläimiä.
Uuden-Seelannin Pohjoissaarella ehdimme olla vain viikon, joten sinne olisi kiinnostavaa päästä takaisin, ja toki myös upealla Eteläsaarella kelpaisi kurvailla toistekin.
Mikä oli oudoin syömämme ruoka?
Emme loppujen lopuksi syöneet mitään kovin ”outoa”. Hemmo söi Perussa marsua (joka oli puoliraakaa), mutta ei se nyt kovin outo ruoka ole. Marsua kun syödään Perussa yleisesti. Hemmo söisi marsua mieluusti uudestaankin, tosin vähemmän verisenä. Hemmo testasi myös krokotiiliburgeria Sydneyssä, ja se oli sen verran maukasta, että maistuisi uudestaankin.
Maailman oudoimman makuiset sipsit löytyvät muuten kokemuksemme mukaan Kiinasta. Maku oli täysin tunnistamaton, joten sipsit eivät sisältäneet ainakaan perunaa. Kiinan ruokaskandaalit huomioon ottaen emme ehkä edes halua tietää, mitä niissä lopulta oli!
Mikä oli paras syömämme ruoka?
Argentiinassa oli ehdottomasti parhaat pihvit, ajatuskin eteläkorealaisesta barbecuesta saa veden kielelle, Singaporessa katukojujen riisi-kanaruuat olivat chilikastikkeineen herkullisia, thaimaalaiset curryt eivät petä koskaan. Cookinsaarten Rarotongalla söimme mehevät ja suussasulavan namit annokset fish & chipsejä. Los Angelesissa Venice Beachillä on paljon meksikolaisia ravintoloita, joiden ihanat herkut jäivät mieleen. Japanilainen sushi oli juuri niin hyvää kuin odotimmekin.
Tuleeko mieleen jotain muuta kysyttävää matkaan liittyen tai heräsikö tästä muuten jotain ajatuksia? Kommenttiboksissa on tilaa!
Lue myös:
- Unelmatripin alku
- Miten hyvin maailmanympärimatkalle pakkaaminen onnistui?
- Mitä maksoi 8 kuukautta maailmalla?
Pysy matkassa mukana ja seuraa Unelmatrippiä somessa:
Sattumalta juuri tänään ainakin minulle tupsahti postilaatikkoon Lonely Planetin Ultimate Travel List ja aika monta sen Top 10 -kohteista onnistuitte käymään – ja olemaan samaa mieltä tuon listan kanssa!
(Lista vaatii vähän selaamista, kun se on tehty slideshow-muotoon, mutta ihan ilmaiseksi sitä pääsee selaamaan vaikka 50 asti, ei vaadi mainostetun kirjan ostamista.)
Hauska sattuma! Kiitos vinkistä, pitääkin käydä selaamassa tuo Lounarin lista.
Ei Kiina niin paska paikka ole. Olisitte tulleet Shanghaihin!
Kuten kirjoitin, oli meillä siellä tosi hyviäkin kokemuksia. 🙂 Mutta sietokyky niihin ikäviin juttuihin vain loppui kesken. Shanghaissa olisi kyllä kiva joskus käydä!
Toi on ollut teillä kyllä jännä, että olette lähteneet reissuun ilman etukäteissuunnittelua. Siis varmaan tosi toimia ratkaisu, mutta itse olen ajatellut, että jos maailmanympärimatkalle lähtisi, niin vähintään lennot olisi lyöty lukkkoon jo etukäteen. Miten te päädyitte tällaiseen ratkaisuun?
Oli meillä lähtiessä löyhä suunnitelma pääkopissamme olemassa siitä, minne noin suunnilleen oli aikomuksessa mennä, mutta sekin kyllä muuttui matkan varrella aika paljon monista eri syistä. Ei haluttu missään nimessä päättää tarkkoja päiviä jo Suomessa ennen lähtöä, koska fiiliksen mukaan reissaaminen on paljon mukavampaa. 🙂 Oikeasti pitäisin ihan kamalana sellaista tilannetta, että tietäisin 8 kuukautta eteenpäin tarkalleen, missä tulen olemaan milloinkin. Entäs jos jossain olisikin ollut ihan huippua, emmekä olisi halunneet vielä lähteä? Tai jos jossain olisi ollut tylsää, ja sitten emme olisi päässeet sieltä pois ilman, että olisi kulunut ylimääräistä rahaa? Tai olisimme matkan varrella kuulleet jostain ihan huipusta paikasta, jonne olisi sitten ollut hirveä hinku päästä, mutta lukkoon lyöty ja maksettu suunnitelma olisi sen estänyt? Tai jossain paikassa esim. poliittiset levottomuudet olisivat muodostuneet esteeksi sinne menemiselle, ja olisimme joutuneet pakon edessä muuttamaan jo valmista suunnitelmaa?
Pitää muuten mainita tässä, että Kiinan osalta meillä oli valmis suunnitelma päivämäärineen – mutta vain siksi, että sellainen oli hotellivarauksia myöten pakko olla viisumihakemusta varten. Siinä kohtaa otettiin suunnitelman muuttamisesta hieman takkiin, mutta ei todellakaan paljoa.
Mutta: jos matkan kesto olisi ollut huomattavasti lyhyempi, vaikka joku 8 viikkoa, lentojen varaaminen etukäteen olisi varmasti ollut hyvä veto. Lyhyemmällä matkalla olisi fiksua suunnitella tarkemmin tai jopa ihan tarkkaan kaikki etukäteen, jos mielessä olisi tietty matkakohdelista. Muuten tien päällä voisi olla kohtuu paha stressi siitä, ehtiikö kaikkialle ja miten kaikki järjestyy…
Meillä oli parasta juuri se reissun suunnittelu matkan edetessä, kun homma ei ollut niin päivän päälle. Toki se vei paljon aikaa ja ajoittain oli haasteellistakin, mutta oli todella hauskaa kaivella tietoa, etsiskellä minne mistäkin kohteesta kätevästi pääsisi ja heittää aina välillä suunnitelmat ihan kyljelleen.
Otitteko kaikki ns. tarvittavat rokotteet? koitte varmaankin Kiinassa niitä saastesumuja?
itse en niitä kestä koin sellaisia jo Belgiassa joten joutuisin itse jättämään Kiinan välistä maailman ympäri matkasta. Löysin hyviä maailman ympäri matkoja, mutta Kiina pitäisi tosiaan minun tapauksessani jättää välistä. Kiinnostaisi vastaavan reissun toteutus tänä vuonna ja noin 3kk, en vain ole varma pitäisikö matka toteuttaa nyt kun on varaa, vaiko joskus myöhemmin
Joo, otettiin kaikki puuttuvat rokotukset ja otettiin myös lääkkeitä aika hyvä arsenaali varmuuden vuoksi mukaan. Valmisteluista kirjoitin ainakin tässä postauksessa: https://www.unelmatrippi.fi/matkavalmistelut/.
Kiinassa oli tosiaan saasteista. Ja niin on monessa muussakin paikassa, joten jos haluat vältellä saasteita, kannattaa miettiä reittiä vähän senkin mukaan. 🙂
Minä sanoisin, että jos on halua ja mahdollisuus lähteä maailmanympärimatkalle tänä vuonna, niin se kannattaa käyttää – koskaan kun ei tiedä, tuleeko myöhemmin yhtä hyvää tilaisuutta. Mutta enhän tietenkään tiedä tarkemmin tilanteestasi. 🙂 Toivottavasti joka tapauksessa pääset reissuun jossain vaiheessa, kun kerran siitä haaveilet! Maailmalla on ihanaa. 🙂
olisivatkohan ne Kiinan sipsit olleet ns. merenelävä sipsejä, jotain sellaisia olen syönyt ja maistanut ainakin Italiassa ja muualla Euroopassa. En tarkkaan muista mitä niissä oli mutta taitaa olla rapua
Eivät ne ainakaan maistuneet mereneläviltä. Muistaakseni paketissa oli joku lihaa muistuttava kuva kyljessä, mutta eivät ne esim. pekoniakaan tuoneet mieleen. Vähän jauhoisia, kummallisen ja täysin tunnistamattoman makuisia siivuja olivat. 🙂
On pitänyt kommentoida tähän postaukseen jo useamman kerran, mutta olen ollut aina mobiililla kiinni. Nyt läppärillä paljon helpompaa 🙂
Kiva postaus ja pitkälti samoja kysymyksiä olemme itsekin saaneet käydä läpi. Meidän reissun alkamisesta tulee ensi viikolla kuluneeksi vuosi, niin ajattelin silloin rummuttaa tätä samaa aihetta enemmän. Aiheen tiimoilta kun ei varmaan sinullakaan jutut ihan pian lopu 🙂
Hei kiva, odotan mielenkiinnolla sun postausta tästä samasta teemasta!
Sama juttu: meilläkin tulee ensi viikolla vuosi kuluneeksi lähtöpäivästä. Ja se muuten tuntuu aika oudolta! Lähdöstä tuntuu olevan toisaalta ikuisuus, toisaalta taas on fiilis, että vastahan reissu oli alussa ja nyt se on jo ohi. Olisi ehkä kuitenkin pitänyt olla matkalla yli vuosi tms. 😉